Paikallisuutiset

Centria kehittää Ylivieskassa uutta hybrididronea rahtilentoihin – Automaattiohjaus tapahtuu gps- ja 5G-teknologioilla

Ylivieskan Centrialla kehitetään uudenlaista, monitoimista rahtilennokkia. Se kykenee nousemaan ja laskeutumaan pystysuoraan kuten valokuvausdronet, sitten lentämään aerodynaamisesti kuin RC-lennokit. Sitä voi puhutella hybrididroneksi, joka kykenee aiempaa pitempiin lentomatkoihin.

Centrian rahtidrone pyrkii automaattilentoihin, jolloin se hyödyntää satelliittipaikannusta sekä 4G- ja 5G-matkapuhelinverkkoja. Jälkimmäisestä on jo kokemusta Centrian 5-G testiverkkoa Ylivieskassa hyödyntävällä digihankkeella, kun on lennätetty tavallisia kamerakäyttöön tarkoitettuja droneja.

Kehitysinsinööri Pasi Hakasaari kertoo, että rahtidrone-hankkeessa tavoitteena on saada prototyyppikone lentämään Kokkolan edustan majakkasaareen Tankariin, jossa olisi akkujen vaihdot. Pyritään samaan edestakaista lentomatkaa 30 kilometriä. Se on hurja tavoite. Yksi suomalainen yritys pyrki kopteridronella kahden kilometrin rahtilentoihin, ja joutui tyytymään satoihin metreihin.

– Rahtidronen vahvuutena on periaatteessa se, että se pystyy tekemään kuljetukset nopeasti ja edullisesti. Me myös pyrimme Artic Airborne 3D-hankkeessa siihen, että kuljetukset onnistuvat vaikeasti tavoitettaviin kohteisiin, Hakasaari toteaa.

Uudella hybrididronella pystyttäisiin kuljettamaan esimerkiksi lääkkeittä tai ruokaa, jos on jouduttu esimerkiksi erityksiin merensaareen tai erämaahan. Hybrididronella apu olisi kymmenien kilometrien päähän 20-30 minuutissa.

– Lentonopeus tällä meidän laitteella pystyy olemaan 80-100 kilometriä tunnissa. Tehoja voidaan säädellä akkukapasiteetin säästämiseksi. Erilaisia säätöjä etsimämme ja tutkimme akkujen kestävyyden optimointia.

Kun koneessa on lennokin lento-ominaisuudet, se on säästämässä akkuja. Kun laite on noussut neljällä potkurilla ensin ilmaan, sen voi muuttaa pelkästään etumoottoreita hyödyntäväksi lennokiksi.

– Akkukapasiteettia syö myös se, että lennokkia pidetään vakaana tuulessa ja myrkyissä. Fysiikan lait eivät mihinkään katoa, vaikka kyse olisi pienestä lennokista.

Valokuvauksista ja videoinneista tutut kopterityyppiset dronet kuluttavat paljon enemmän akkua kuin mitä siivell lentäväksilennokiksi muuttuva drone.

– Liitävänä lennokkina se pystyy tekemään hallitun pakkolaskun, jos on tarve. Putoamisen sijaan se liitää maahan.

Hybrididrone on tehty alusta asti Centrialla. Siinä on hyödynnetty Hakasaaren harrastusta. Hän on tehnyt lennokkeja alakoululaisesta asti kymmeniä ja toimii pitkäaikaisena puheenjohtajana Ylivieskan 10 aktiiviharrastajan lennokkikerholle. Lisäksi Hakasaarella on lentolupakirja ultrakevyelle lentokoneelle, joten hän ymmärtää ilmailun lainsäädäntöä.

– Tulemme noudattamaan kehittyvää lainsäädäntöä ja huolehtimaan lentojen turvallisuudesta sivullisille. Kun aloitamme automaattilentokokeet ensi vuoden loppukesästä, hankimme asianmukaiset luvat. Traficom on ollut myötämielinen kehitystyöllemme.

Automaattilentoja tehtäessä näppäillään matkapuhelimella kohde ja sitten hyödynnetään nopeita satelliittiyhteyksiä ja varmennuksena matkapuhelinverkkoa. Tällä hetkellä testilennot ovat olleet kauko-ohjauksella siten, että kone on ollut näköpiirissä.

– Jos sitten automaattiohjauksella yhteys katoaa, kone voidaan ohjelmoida palaamaan takaisin tai leijumaan paikalleen. Jatkossa koneen nokan etukameralla nähdään, missä mennään.

Nykyisen koneen rahtitavoite on 1,5-2 kiloa. Koneen kokoa voi skaalata lisää ja rahtimäärää nostaa.

– Hintaa tälle tuli 2 000 euroa, jollei työtä lasketa, Hakasaari toteaa.