Kolumnit
Onko EU ajamassa Suomen kotieläintuotannon alas? - Tätä kysyy Timo Mehtälä Eduskunnasta-kolumnissaan
Viime viikolla vietimme maailman ruokaturvan päivää. Kotieläintuotanto on perinteisesti ollut tärkeä osa suomalaista maataloutta ja ruokaturvaa. Viime vuosina Euroopan unionin maatalouspolitiikka on kulkenut väärään suuntaan.
Olen ollut kouluttamassa viljelijöitä vuoden 1995 EU:n liittymissopimuksen vaatimuksiin ja unionin pelto- ja kotieläintukihakemusten koukeroihin.
EU:n maatalouspolitiikkaa, ja kaikkea muutakin, tarkastellaan ohjelmakausittain. Ensimmäinen tarkastelu oli vuonna 1999, kun EU:ssa muotoiltiin niin sanottu Agenda 2000 -uudistus. Silloin kotieläintuotannon tukia siirrettiin enenevissä määrin pellon kautta maksettavaksi. Sama on toistunut jokaisessa ohjelmakauden välitarkastelussa.
Mitä tästä on seurannut? Kotieläintuotannon - siis ruokaturvan - taso on laskenut ja laskee erityisesti nyt hyvin dramaattisesti. Maidon määrä on vähentynyt 210 miljoonaa litraa neljän vuoden aikana. Lihaomavaraisuus on tippumassa 80 prosentista 69 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä
Kuluneella ohjelmakaudella nautojen määrä on vähentynyt 90 000 kappaletta. Kuitenkin nurmen pinta-ala on kasvanut 100 000 hehtaaria. Viljan viljelyala puolestaan supistui yli 100 000 hehtaaria, kun taas "hömppäheinän" viljelyn pinta-ala kasvoi merkittävästi.
Muutokset tarkoittavat lisääntyvää riippuvuutta tuontiruuasta. Silti EU jatkaa valitsemallaan tiellä.
Metsäkatoasetus tyhjentää pahimmillaan noin sata tuotantorakennusta, jotka on rakennettu metsään vuosina 2021-2023. Näissä rakennuksissa tuotettu liha olisi markkinakelvotonta. Sama koskee myös maidontuotantoa, koska syntyvät sonnivasikat ja lypsylehmän ruho olisivat myös myyntikelvottomia.
Jos ennallistamisasetus valmistuu, 20 vuoden päästä 90 % turvepelloista olisi poissa käytöstä. Eräästä Pohjois-Pohjanmaan kunnasta puolet peltoalasta poistuisi ruoantuotannosta.
Kolmas meneillään oleva uudistus on pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi. Sekin liittyy myös ruokaturvaan. Pakkausjätteen vähentäminen tuo huomattavaa riskiä elintarviketurvallisuuteen ja -hygieniaan.
Naapurimaa Ruotsi on varoittava esimerkki niin Suomelle kuin EU:lle. Ruotsissa maan hallitus leikkasi 1980-luvulla maataloustuet alas. Lihaomavaraisuus laski lähes 30 prosenttiin. Monien tukitoimien avulla se on sittemmin noussut 48 prosentin tasolle.
Maatalousyrittäjien jaksaminen ja alan houkuttelevuus on herättänyt paljon huolta viime aikoina. Omilla toimillaan EU lisää näitä huolia - eikä tunnu välittävän siitä, että maatalous on elämämme perusta.
Olen ylpeänä katsellut lentokoneesta hyvin hoidettuja ja viljeltyjä peltoja. Jokainen kevät on viljelijän näkökulmasta uutta elämää täynnä. Kiitos siitä kuuluu teille hyvät ammattiystävät. Ja teille, jotka ostatte kotimaista ruokaa.
Kaikista uhkakuvista huolimatta hyvää ja satoisaa kesää kaikille.
Timo Mehtälä
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Haapavedeltä