Kolumnit

”Sähkö ja ruoka ovat ihmisen perustarpeita”, kirjoittaa Timo Mehtälä Eduskunnasta-kolumnissaan

Tammikuun viidentenä päivänä sähkömarkkinoilla koettiin jotakin ennenkuulumatonta: Pörssisähkö maksoi kalleimmillaan 2,35 euroa kilowattitunnilta. Vuorokauden keskihinta oli 1,1 euroa kilowattitunnilta. Samalla oli hyytävän kylmä.

Moni pörssisähköllä lämmittävä omakotitaloasuja joutui tylyn valinnan eteen: Talo kylmäksi tai kukkaro tyhjäksi. Peruskäytöllä yhden vuorokauden sähkölasku kohoaisi helposti 200 euroon ja ylikin.

Tämä on järjetöntä. Sähkö on perustarve, kuten ruoka ja asuntokin. Miten on mahdollista, että kovien pakkasten aikana siitä tuli ylellisyyshyödyke?

Juurisyy on siinä, että sähköä tuotetaan Suomessa liian vähän, ja liiaksi säästä riippuvaisilla tavoilla. Tämä taas johtuu siitä, että nykyinen markkina kannustaa investoimaan vain halvimpaan tuotantoon, eli tuuli- ja aurinkovoimaan.

Tilanne on muuttunut ongelmalliseksi, kun sähköntuonti Venäjältä on loppunut, tuontiyhteydet Ruotsista ja Norjasta ovat rajalliset, ja fossiilisilla polttoaineilla käyviä lämpölaitoksia ajetaan alas.

Esimerkiksi Haapavedellä turvevoimalaitos tuotti vuosikymmenet sähköä tasaisena virtana, säällä kuin säällä. Viime talvena turvekattila pilkottiin rautaromuksi ja sähköntuotanto loppui.

Suomessa ei siis ole riittävästi sähköntuotantoa kovien pakkasten varalle. Olemme vakavasti tuontisähköstä riippuvaisia. Ja se on todella huolestuttavaa.

Nyt tarvitaan valtiolta pikaisia toimia. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomeen luodaan kapasiteettimekanismi. Se tarkoittaisi sitä, että sähköntuottajille luotaisiin kannustin investoida myös sellaiseen sähköntuotantoon, joka joustaisi nopeasti tarpeen mukaan - siis käytännössä kylmillä säillä.

Näin toimitaan monissa maissa. Nyt hallituksen pitää laittaa töpinäksi. Tarvitaan asiantuntijoiden arvioima ja poliitikkojen tekemä päätös siitä, miten paljon Suomeen halutaan lisää takuuvarmaa säätövoimaa.

Vaihtoehtoja löytyy. Wärtsilä tuottaa monipolttoainemoottoreihin perustuvia voimalaitoksia, jotka saadaan tuottamaan sähköä hetkessä. Voimalaitoksissa voidaan käyttää kevyttä polttoöljyä, hiilineutraaleja polttoaineita ja tulevaisuudessa jopa puhdasta vetyä. Myös pumppuvoimalat tuottaisivat luotettavasti sähköä sitä tarvittaessa.

Maakunnissa monet suuret navetat tuottavat jo nyt tarvitsemansa sähkön ja lämmön biokaasulla. Tähän kannattaa panostaa lisää, koska hajautettu sähköntuotanto vähentää sähkönsiirron ja uusien suurien voimalaitosten tarvetta.

Toisinaan kysytään, miksi maatalous ei voi olla puhtaasti markkinatalouden varassa. Silloin maatilat saisivat rahaa vain tuottamansa ruoan perusteella.

Mutta satokaudet vaihtelevat. Niinpä joinakin vuosina ruokaa olisi liikaa, joinakin taas liian vähän. Entä jos ruoka maksaisi 20-kertaisesti? Meille tulisi nälkä.

Myöskään sähköntuotanto ei voi olla yksin markkinoiden tai vaihtelevien sääolojen varassa. Muuten meille tulee kylmä.

Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) Haapavedeltä.