Kalajaska

”Ihmisen oikeus ruokaan on kaikkein tärkeintä”, sanoo Timo Mehtälä Eduskunnasta-kolumnissaan

Tohmajärvellä sattui surullinen tapaus, kun susipari tappoi pesueensa kanssa 29 uuhta. Suden yleistyessä tällaista on tapahtunut yhä useammin.

Susi on älykäs ja kyvykäs eläin. Se pääsee parhaimpienkin aitojen sisään. Se palaa sinne, mistä on aikaisemmin tullut hyvä saalis.

Näissä tilanteissa viranomaisten tulisi huolehtia siitä, että vaarallisiksi todetut yksilöt lopetetaan.

Susille ei kuitenkaan tehdä mitään, jos tilallinen itse ei hae kaatolupaa. Jos poikkeuslupa heltiää, se todennäköisesti kumoutuu hallinto-oikeudessa valituksen johdosta.

Jos yrittäjän oikeusturva ja omaisuuden suoja eivät toteudu, tilanne on kohtuuton. Eduskunta sääti viime hallituskauden lopulla helpotuksesta suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Poikkeusluvan saamisen pitäisi siis jatkossa järjestyä aiempaa sujuvammin. Toivottavasti näin todella käy.

Ammatissani minun ei ole tarvinnut olla huolissaan susista. Kerran karhu lähestyi emolehmäkarjaa, mutta 1,5 tonnin painoisen siitossonnin örinä ja kuopiminen saivat karhun muuttamaan mielensä.

Kamppailu ylikireiden viranomaistulkintojen kanssa on kuitenkin jatkuvaa. Tämän tietää jokainen viljelijä.

Vuonna 2019 me maanviljelijät puhdistimme valtaojaa entiseltä turvetuotantoalueelta, joka on nyt ruoantuotannossa. Edellinen omistaja oli ympäristöluvan vastaisesti laiminlyönyt puhdistustyön vuosikymmeniä. Alueella oli samaan aikaan käynnissä YVA-menettely tuulivoimapuiston vuoksi.

Tutkimuksissa ojasta löydettiin viitasammakkoja. Ojan puhdistaminen loppui siihen, koska viitasammakko on suojeltu laji. Uhanalainen se ei ole - sitä löydetään nykyisin lähes kaikkialta mistä tutkitaan.

ELY-keskus vaati viitasammakkotutkimuksen, joka maanomistajien piti maksaa. Kustannus oli yli 10 000 euroa. Jos hanke ei siitä huolimatta toteudu, summa on maksettu turhaan.

Viranomaisen oli siis pakko toimia, koska laki suojelee sammakkoa. Samalla se tarkoittaa, että pellon peruskuivatus vaarantuu, sato heikkenee ja viljelytoimenpiteet muuttuvat mahdottomiksi.

Yhteiskunnassamme tulisi enemmän pohtia, miten asioita arvotetaan. On tärkeää, että lait vastaavat yleistä oikeustajua. Luonnon ja eläinten suojelun tulee olla harmoniassa ihmisten oikeuksien kanssa.

Oli kysymys susista tai viitasammakoista, ne ovat valtion omistamia eläimiä. Varsinkin kun vahinko on vakava, kuten Tohmajärvellä, viranomaisten tulee ottaa täysi vastuu ja korvata aiheutuneet vahingot.

Ruuantuotanto on elinehtomme. Ihmisen oikeus ruokaan on taatusti tärkeämpää kuin yksittäisen sammakon tai suden oikeus elää. Tässä hengessä pitäisi lakeja säätää ja lain kirjainta tulkita. Toivon, että tämä avautuisi myös kaikille kansanedustajille.

Hyvää loppukesää ja erityisesti hyviä sadonkorjuukelejä odottaen.