Kalajaska

”Ilman lapsia tulevaisuutta on turha rakentaa”, kirjoittaa Timo Mehtälä Eduskunnasta-kolumnissaan

Suomen syntyvyys on romahtanut. Lapsia syntyy niin vähän, että nykytahdilla suomalaistaustaisten määrä laskee alle miljoonaan seuraavien 90 vuoden aikana. Näin kertoi Helsingin Sanomat äskettäin.

Aihe on lopultakin noussut kunnolla otsikoihin. Nyt puhutaan Suomen tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeimmästä kysymyksestä. Tätä mieltä oli myös Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus HS:n artikkelissa.

Nykyisen kaltaisen yhteiskunnan ylläpito muuttuu täysin mahdottomaksi, jos suunta ei käänny. Ilman maahanmuuttoa väkimäärämme olisi laskenut jo vuodesta 2015. Käsittelimme aihetta myös maanpuolustuskurssilla.

Syyt ilmiön taustalla ovat moninaiset: Kumppania ei löydy, suhteet kariutuvat ennen aikojaan, ja on huolta taloudesta. On myös monia, jotka eivät halustaan huolimatta saa lapsia.

Myös arvojen murroksella on merkitystä. Yhä useampi ajattelee, että lapsilla ei ole sijaa omissa suunnitelmissa, kuten Brotheruskin artikkelissa kuvasi. Ei välttämättä osata ajatella, millaisen rikkauden ja merkityksen lapset tuovat elämään. Vanhuuden ilona ovat lapset, jotka käyvät katsomassa ja auttamassa.

Ennen tavattiin sanoa, että lapset tuovat leivän tullessaan. Kun omat lapsemme olivat pieniä, jotkut päivittelivät, miten te jaksatte. Kun lapset kasvoivat ja heistä oli yrityksessämme apua, asia kääntyi. Samat ihmiset kadehtivat: mikä teillä on ollessa, kun omat lapset tekevät työtä yrityksessä.

Syntyvyyden voimakas lasku alkoi jo 2010. Silti hallitusohjelmassa perhepolitiikkaa käsitellään vain puolen sivun verran. Lapsilisiin tehtiin pieniä nostoja, mutta toisella kädellä lapsiperheiden etuuksia leikataan. Lisäksi työssäkäynti kallistui, kun työmatkakulujen omavastuuosuutta nostettiin.

Nyt valtion ja kuntien on aika herätä. Perhepolitiikka pitää nostaa päätöksenteon ytimeen. Tarvitaan uusia avauksia. Esitän, että jokaisesta lapsesta myönnetään viiden prosenttiyksikön veroale tai perhevähennys vanhemmille. Näin rahaa jäisi enemmän käyttöön ja kannustin perheellistymiseen olisi nykyistä parempi.

Kunnat ovat paljon vartijoina hyvien palvelujen ja perheystävällisten ratkaisujen tuottajina. Tässä monet Kalajokilaakson alueen kunnat ovat toimineet hyvänä esimerkkinä.

Keskusta esitti jo 1989 erillistä starttirahaa perheen perustaville. Idea ei ole ollenkaan hassumpi. Tiedetään, että esikoisen saaminen johtaa usein myös seuraavien lasten syntymään. Onnistuneesta perhepolitiikasta on esimerkkejä muun muassa Unkarissa, Saksassa ja Virossa.

Ratkaisevan tärkeää on, miten kehitämme lapsi- ja perhemyönteisyyttä. Siihen voi jokainen kansalainen vaikuttaa. Kunnat ovat paljon vartijoina hyvien palvelujen ja perheystävällisten ratkaisujen tuottajina. Tässä monet Kalajokilaakson alueen kunnat ovat toimineet hyvänä esimerkkinä.

Monet toimet maksavat, se on selvää. Mutta paljon kalliimmaksi tulee, jos suunta ei käänny. Ilman lapsia tulevaisuutta on turha rakentaa.

Timo Mehtälä

Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) Haapavedeltä