Paikallisuutiset
Jo alaluokilla ystävystyneet Heli Honkala ja Joonatan Paananen tanssivat tänään Sievin lukion vanhoina – "Ystävän kanssa askeleet sopivat yhteen" – Katso video vanhojentanssin kenraaliharjoituksesta
17-vuotiailla sieviläisilläHeli Honkalalla jaJoonatan Paanasella on tänään suuri päivä. Abiturientit on potkittu pois Sievin lukiosta ja kakkosluokkalaiset tanssivat vanhojentansseja. Joonatan on Helin tanssipari, mutta he eivät ole pariskunta.
– Olemme ihan hyviä ystäviä, mutta emme parhaita kavereita. Olemme tunteneet toisemme ensimmäisestä luokasta lähtien, he sanovat.
.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }
Heli ja Joonatan olivat alakoulussa luokassa, jossa kaikki olivat kavereita toisilleen. Toista yhtä yhtenäistä luokkaa he eivät muista.
– Esimerkiksi kun leikittiin hippaa, kaikki otettiin mukaan. Kukaan ei jäänyt tai jätetty leikin ulkopuolelle, Heli muistaa.
– Aika moni siitä porukasta on tullut lukioon asti ja ystävyytemme on säilynyt, Joonatan jatkaa.
Yläkouluaika hajotti osan yhtenäisestä alakoululuokasta, kun oppilaita jaettiin useampaan ryhmään. Peruskoulun jälkeen porukka hajaantui lisää, kun osa lähti opiskelemaan ammattikouluihin ja osa lukioihin muille paikkakunnille.
Uusia ystävyyssuhteita Heli ja Joonatan ovat solmineet vuosien saatossa harrastusten parista, internetistä ja toisten ihmisten kautta. Joonatanin parhaat kaverit ovat muodostuneet pitkälti musiikkiharrastuksen piiristä ja he asuvat tällä hetkellä ympäri Suomen.
Heli kuuluu vajaan kymmenen tytön porukkaan, joka on muodostunut koulussa samanhenkisistä ihmisistä. Uusia ystävyyssuhteita on tullut myös Helille soittoharrastuksen parista. Hän soittaa Vieska Sinfonietassa.
Ystävän oppii tuntemaan, kun käy samoja asioita yhdessä läpi.
– Sitä tavallaan kasvaa yhteen, kun on paljon yhteistä jaettavaa. Tokikaan ei ole pakko tuntea lapsesta asti, että voi olla hyvä ystävä. Samantyyppinen ajatusmaailma on tärkeä, vaikka toisaalta erilaiset täydentävät toisiaan, Heli pohtii tärkeää tyttöporukkaansa ja sanoo, ettei voi nimetä siitä varsinaista bestistä, koska on kaikkien kanssa.
– Yleensä liikumme pienemmissä porukoissa. Hyvällä tuurilla saamme joskus kaikki kerralla kasaan, mutta aika harvinaista se on, hän jatkaa ja uskoon, että opiskelemaan lähtemisen jälkeen porukka hajaantuu, mutta ystävyyssiteet säilyvät.
Joonatanin ystäväporukka on hajallaan eri puolella maata. Siksi he eivät koskaan ole kaikki yhdessä yhtä aikaa.
– Ajatusmaailma on tärkein. Uskon, että lukion jälkeen lähdemme kaveriporukan kanssa pitkälti samaan suuntaan, koska haluamme opiskelemaan musiikkia ja muuta viihdeteollisuutta, kuten esimerkiksi elokuva-alaa, hän arvelee.
Kaverin ja ystävän erottaa Helin mielestä siitä, että kaverille tulee juteltua jokapäiväisistä asioista ja ystävälle avaudutaan omasta elämästä syvemmin.
– Ystävälle kerrotaan huolet, mutta myös iloiset asiat. Siitä oikeastaan tietää, kuinka hyvä ystävä on kyseessä, mistä asioista hänelle puhuu, hän sanoo.
Joonatan sanoo olevansa huono avautumaan mistään kenellekään.
– Jos joku asia menee aamulla päin honkia, siitä joudun avautumaan, hän paljastaa.
Hyvä ystävä on näiden 17-vuotiaiden mielestä luotettava. Hän kuuntelee ja on tukena, kun on tarvetta, mutta osaa myös iloita toisten puolesta. Hän ei jätä koskaan yksin.
– Minä arvostan myös sitä, että ystävä kyseenalaistaa mielipiteitä ja haastaa ajatuksissa. En halua elää missään kuplassa, Joonatan jatkaa.
Tyttö ja poika voivat oikein hyvin olla ystäviä Helin ja Joonatanin mielestä. Ystävyys ei ole sukupuolesta riippuvainen asia. Jossain vaiheessa ystävyys voi muuttua seurustelusuhteeksi, mutta sitä rajaa on vaikea määritellä.
– Itse näkisin, että olisi hyvä sanoa ja puhua seurustelusta, ettei tule väärinkäsityksiä ystävyyden syvyydestä. Kaikki eivät välttämättä ole samaa mieltä, mutta minä ajattelen näin, Heli sanoo ja kertoo, ettei seurustele kenenkään kanssa.
– Ensiksi ollaan kavereita ja vähitellen siitä kehkeytyy jotain enemmän. En osaa kuvailla asiaa, mutta siinä on selkeä ero, Joonatan pohtii.
Ystävän tietää Helin mielestä myös siitä, että tavatessa tulee vaihdettua edes pari sanaa, eikä kävellä mykkänä toistensa ohi.
– Vanhoja tuttavia tavatessa tajuaa parhaiten, etten oikeasti enää tunnekkaan heitä ilman säännöllistä yhteydenpitoa. Osaan tervehtiä muun small talkin kera, mutta muu alkaa olla jo hankalaa, Joonatan sanoo ja kertoo, että tällainen tapaus sattui vähän aikaa sitten, kun entinen koulukaveri käveli kaupassa vastaan.
– Vastaavassa tilanteessa minä yleensä hymyilen. Hymytervehdyksessä ei tarvita sanoja, Heli jatkaa.
Vanhojentanssipari Helistä ja Joonatanista tuli Helin aloitteesta viime keväänä, hieman edellisten vanhojentanssin jälkeen.
– Olemme tunteneet pitkään toisemme ja yhteispeli on sujunut entuudestaan jo niin hyvin, että päätin kysyä Joonatania pariksi. Ajattelin, että jos askeleet eivät aina mene ihan oikein, osaamme molemmat nauraa sille. On tärkeää, että tanssiminen ei ole suorittamista, eikä tarvitse jännittää tanssiparia. Me mennään rennolla meiningillä, Heli sanoo.
Heli ja Joonatan sekä parikymmentä muuta nuorta Sievin lukiosta ovat aloittaneet askelten sovittamisen yhteen jo ennen joulua. Vanhojentanssiharjoitusten tahti on kiihtynyt tämänpäiväisen h-hetken lähestyessä niin, että tällä viikolla nuoret ovat pyörähdelleet joka ainoa päivä polskan ja monien muiden tanssien tahdissa.
Torstaina olivat kenraaliharjoitukset, ja ensimmäisen kerran ohjelma käytiin läpi puvut päällä. Tänään perjantaina Sievin vanhat tanssivat kolme näytöstä.