Paikallisuutiset

Katso kuva: Ylivieskan Taanilan koulun uusi rehtori Risto Oja koeponnisti tulevan työympäristönsä – Vielä ilman koulua, oppilaita ja henkilökuntaa

Oppilasmäärä selviää keväällä, henkilökunta rekrytoidaan syksyllä

Ylivieskan Taanilan yhtenäiskoulun rehtoriksi valitullaRisto Ojalla on työurallaan harvinainen tilanne ihan koko Suomen rehtoreiden mittakaavallakin tarkasteltuna, sillä hän on päässyt suunnittelemaan alusta saakka uutta koulua.

Risto Oja nimettiin 2017 ensin puoleksi vuodeksi päätoimiseksi projektipäälliköksi johtamaan Ylivieskan historian suurimpien kouluhankkeiden eli Taanilan ja Jokirannan koulun eli tulevan Kaisaniemen yläkoulun suunnittelua. Sittemmin Oja ja Jokirannan koulun apulaisrehtori Kari Krook olivat pedagogisina asiantuntijoina mukana hankintapäätöstä ja rakentamista edeltäneessä elinkaarineuvottelumenettelyssä. Edelleen Oja ja Krook jatkavat valmistelevaa yhteistyötään kouluhankkeissa, samalla kun rakentaminen etenee omalla painollaan aikataulussaan molemmilla rakennustyömailla.

– Tämä on tosi hienoa. Sain jo oman koulun remontin kautta laajentaa työnkuvaani ja olen oppinut matkalla paljon, Oja toteaa ja viittaa Katajan koulun taannoiseen peruskorjaukseen ja laajennukseen, joka mahdollisti muun muassa oppimisympäristöjen monipuolisen käytön sekä yhteisopettajuuden lisäämisen koululla.

Yhdeksän vuotta Katajan koulun rehtorina työskennellyt Risto Oja kertoo viime vuodet "huidelleensa" molempien koulujen asioissa, mutta pian hän voi keskittyä Taanilaan, kun seuraaja saadaan nimettyä. Heli Jokelainen toimii Katajan koulun rehtorin sijaisena siihen saakka, kunnes valitaan.

– Ei ole ihan helppoa jättää Katajan koulua, koska se on ollut minulle tietynlainen koti 25 vuoden ajan, Risto Oja tunnustaa.

Taanilan koulun uudella rehtorilla ei ole vielä koulua, ei henkilökuntaa tai oppilaitakaan. Risto Oja on hahmotellut Krookin kanssa aikataulua, mitä pitää tehdä ennen kuin koulut otetaan käyttöön elokuussa 2021.

– Tämän kevään isoja asioita on miettiä, ketä Taanilaan tulee oppilaiksi. Sivistysjohtajan ja mahdollisesti lautakunnankin tehtyä päätökset oppilasmäärästä, sen jälkeen alkaa henkilöstömäärän tarkistaminen.

Taanilan yhtenäiskoulu rakennetaan 400 oppilaalle, josta 150 alakoululaista ja 250 yläkoululaista. Risto Oja arvioi, että tavoitteena on saada yhtenäiskoulu mahdollisimman täyteen käyttöön.

Sivistysjohtaja Kai Perttu totesi syksyllä Kalajokilaaksolle, että keskustan alakoulujen tilat pullistelevat oppilaita ja tätä painetta tasataan Taanilaan. Hän arvioi tuolloin, että tarkasteltaviksi tulevat Päivärinnan, Ojakylän, Kiviojan, Rahkolan ja Rannan koulut.

Siirtyykö oppilaita alakouluilta ja yläkoululta ikäluokittain vai millä perustein heidät valitaan uuteen kouluun?

– Ensin pitää tehdä suunnitelma oppilaista, millä tavalla ja mistä oppilaat siirtyvät Taanilaan. Suunnitelmat tehdään yhdessä alakoulujen johtajien sekä rehtoreiden ja sivistysjohtajan kanssa. Tärkeää on päästä myös Jokirannan yläkoulun rehtorin ja lukion rehtorin kanssa hyvään yhteistyöhön, koska siellä on yhteisiä opettajia. Painotan yhteistyön merkitystä sekä koulun sisällä että koululta ulospäin, Risto Oja linjaa.

Taanilan koulun rehtorin täytyy ollakin yhteistyötaitoinen, koska hän käytännössä toteuttaa jaetun johtajuuden mallia. Kaikki Taanilan koulun sekä ala- että yläkoulun oppilaat ovat hänen vastuualueellaan, joten Ojalla on oltava toimiva linkki Kaisaniemen yläkoulun rehtorin kanssa.

– Todennäköisesti Taanilan koulun yläkoululaisilla tulee olemaan oppitunteja myös Kaisaniemen koululla ja päinvastoin. Nämä ovat vasta alustavia suunnitelmia, mutta liikuntatunteja varmaankin pidetään Taanilassa, koska sinne tulee isompi liikuntasali kuin Kaisaniemen koululle. Lähtökohta on se, ettei oppilaiden tai opettajien tarvitsisi liikkua, mutta sekin tulee mahdollistaa.

Henkilökunnan rekrytointi käynnistyy ensi syksynä, kun oppilaskuviot ovat selvät.

Siirtyykö opettajia oppilasluokkien mukana tai muuten sisäisin siirroin? Rekrytoidaanko ihan uusia opettajia ja muuta tarvittavaa henkilökuntaa? Mikä tulee olemaan henkilökunnan kokonaisvahvuus?

Rehtori Oja pudistelee päätään kysymystulvalle ja toteaa painokkaasti, että kaikki vaihtoehdot ovat vielä täysin avoimia.

– Rekrytoitavien opettajien tulee olla sitoutuneita uuteen pedagogiseen toimintamalliin, Risto Oja huomauttaa.

Yhtenäiskoulun tavoitteena on kehittää perusopetuksen rakenteita vanhaa koulujärjestelmää joustavammaksi. Oja sanoo, ettei kenelläkään opetus- tai ict-alan asiantuntijalla ole tietoa siitä, millaisiin tulevaisuuden työympäristöihin lapsia ja nuoria pitäisi kouluttaa. Näin ollen oppivassa työyhteisössä ei ole varaa jämähtää mihinkään malliin:

– Uusi koulu mahdollistaa nykyaikaisen oppimisympäristön rakentamisen ja uudenlaisen toimintakulttuurin luomisen, jotka perustuvat uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Oja vakuuttaa, ettei 80–100 oppilaan jättiopetusryhmiä ole kuitenkaan tulossa.

– Opetusryhmien koot ovat kohtalaisen perinteisiä eli noin 20 oppilasta opettajaa kohti. Toimintapäivinä voi olla isompia ryhmiä ja yhteisopettajuutta. Samoin opettajat voivat suunnitella yhteisopetusta suuremmassa ryhmässä, kun siitä on opetuksessa hyötyä.

Oja alleviivaa, että oppilaan hyvinvointi on kaiken keskiössä, ja nykykoulussa oppilaiden yksilöllisyys ja erilaiset tarpeet huomioidaan entistä tarkemmin.

– Opetustilojen tulee tukea erilaisia työskentelytapoja ja innostaa oppilaita jatkuvan oppimisen tielle.

Tilaratkaisuista puhuttaessa Risto Oja kertoo, että Ylivieskan kouluhankkeita pohjustettiin tutustumalla Suomen uusiin koulurakennuksiin ja "poimittiin mansikat kakuista". Nähtyä tuli sekä hyviä esimerkkejä että liian värikkäitä, avoimia ja hälyisiä kouluja.

– Meille ei tule niitä kuuluisia täysin avoimia tiloja, vaan muunneltavia tiloja!

Taanilan yhtenäiskoulun opetustilat muodostuvat pienemmistä alueista, moduuleista, jotka on jaettu tietyn ikätason tai muiden perusteiden mukaan. Jokaisessa moduulissa on rauhalliseen työskentelyyn oma paikkansa. Oppimistorit ovat monitoimitiloja, joita voidaan käyttää yhteisten tapahtumien areenana tai ryhmätyöskentelyssä, mutta joista voidaan jakaa myös pienempiä opetustiloja.

– Tilasuunnittelun näkökulma on se, että tilat eivät rajoita opettajien pedagogista toimintaa, vaan avautuvat oppimisympäristöt muokkautuvat opetustarpeiden mukaisesti. Tilojen monikäyttöisyys on etusijalla yhtenäiskoulussa. Myös jokaiselle oppilaalle löytyy sopiva oppimisympäristö Taanilan koululta. Tarjolla on isompia tiloja, jossa voi jutella toisten kanssa, mutta myös hiljaiselle työskentelylle ovat omat paikkansa.

Akustiikka on yksi tärkeä seikka, mihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa.

– Melulla ja hälyllä on väsyttävä vaikutus työpaikalla. Kaikkea ei voi blokata pois ja ääntä saa myös pitää, kun hiljaiseen työskentelyynkin on mahdollisuus.

Risto Oja vakuuttaa, että Ylivieska saa kaksi huippuhyvää koulua, joiden ratkaisuista tullaan kauempaakin katsomaan ja ottamaan mallia.

– Ylivieskan koulut ovat rakentajille ja urakoitsijoille hyvä referenssikohde, mutta koulut eivät ole yksistään tilojen kannalta edistyksellisiä, vaan myös opetukseen vaikuttavien tekijöiden suhteen. Urakoitsijat puhuvatkin "Ylivieskan mallista", jossa kustannustehokkaasti on pyritty luomaan omanlainen koulumalliratkaisu. Alustavien suunnitelmien mukaan tavoitellaan myös modernia tietotekniikkaa ja opetusteknologiaa, joka integroituisi saumattomasti koko oppimisympäristöön.

– ICT-ratkaisut – kuten koko koulurakennuskin – ovat tietysti kustannustehokkaita kompromisseja. Vaikka eurot vaikuttavat hankintoihin, niin siltikin kaikki vaikuttaa hyvältä! Risto Oja hehkuttaa.