Paikallisuutiset
Maskit aiheuttaneet hapenpuutetta, nestehukkaa ja iho-oireita useille hoitajille – Tiedossa yksittäisiä lipsumisia hengityssuojainten käytössä kotihoidossa
Kotihoidossa on käytettävä edelleen hengityssuojaimia. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti kuntia ja kuntayhtymiä asiassa maaliskuussa koronaviruspandemian alettua ja on tarkentanut ohjeita myöhemmin.
Hengityssuojaimen tarkoituksena on suojata asiakasta mahdolliselta kotihoitohenkilökunnan kantamalta taudilta, mutta myös toisin päin.
Kierros Kala- ja Pyhäjokilaakson vanhustyön toimijoille osoittaa, että henkilökunta noudattaa pääsääntöisesti hyvin suojainten käyttöä, mutta muutamia lipumisia on tiedossa.
– Ne ovat yksittäisiä tapauksia, joihin on puututtu, hoito- ja hoivapalvelujohtajaTuija Jussila peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta sanoo.
Eräs tapaus kävi ilmi, kun omainen meni käymään iäkkään henkilön luona ja näki kotipalvelutilanteen, jossa hoitaja ei pitänyt suojainta hoitaessaan asiakasta.
– Kysyin hoitajalta, eikö teillä ole maskipakkoa. Hän tuhahti, eikä vastannut. Myöhemmin soitin kotisairaanhoitoon, josta pahoittelivat ja sanoivat, että se oli inhimillinen erehdys. Sieltä todettiin, että meidän pitää itse jatkossa huolehtia, että näin ei enää tapahdu. Meidänkö pitää vartioida ammattilaisia? omainen kysyy ja kertoo vannottaneensa iäkästä omaistaan, ettei päästä ketään kotiinsa ilman maskia.
Muutamia muitakin tilanteita on käynyt ilmi ja niihin on puututtu.
– Maskin kanssa hengittäminen ei tietenkään ole yhtä kevyttä kuin ilman maskia, mutta todennäköisesti kotihoidossa, palveluasumisessa tai vammaispalveluissa ei kuitenkaan ole sellaisia työtehtäviä, joita ei maskin kanssa voisi tehdä, terveyspalvelujohtajaPäivi Peltokorpi Kalliosta toteaa.
Omainen kertoo keskustelleensa aiheesta myös tuttaviensa kanssa.
– Kaikilla on huoli riskiryhmään kuuluvista läheisistään ja siitä, kuinka heitä kohdataan. Riskiryhmäläisten luokse, kun ei nyt pääse tai voi mennä, hän sanoo.
Riskiryhmäläiset ovat pääasiassa iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat kokeneet monet vaaralliset taudit ja siksi he osaavat suhtautua tietyllä vakavuudella tautien tarttumiseen ja ehkäisemiseen.
– Tämän vuoksi he toivovat kohteliasta suhtautumista tartunnan ehkäisemiseksi, mutta he ovat myös jo niin hauraita, että eivät välttämättä uskalla puuttua asiaan, koska pelkäävät, että saamansa palvelu huononee tai jopa lakkaa kokonaan, omainen sanoo ja korostaa samalla hoitajien tekemän työn arvoa.
Hengityssuojaimet ovat hoitohenkilökunnan mielestä hankalia käyttää varsinkin kylvetystilanteissa ja huonokuuloisten kanssa toimittaessa. Työvuoron aikana on yleensä lupa käyttää 2–3 suojainta, mikä tarkoittaa, että samaa suojainta käytetään useammalla asiakaskäynnillä ja siirtymätilanteissa, koska hengityssuojaimeen ei saa koskea, eikä sitä saa poistaa välillä.
Hengityssuojien materiaalit vaihtelevat, samoin korvien taakse tulevat kumilenkit ja nenän päällä oleva metallinen, muotoiltava osa.
– Meidän käyttämien maskien materiaali on paksu ja tiivis, korvien taakse tulee leveä kuminauha, joka hiertää ja painaa korvalehtiä eteenpäin. Nenän päällä on kuin leipäpussin sulkija, jossa on muovin sisällä metallia. Siitä aiheutuu ihoon nikkeliallergiaoireita, eräs kotihoidossa työskentelevä kertoo.
Hän epäilee, että materiaalin läpäisykykyä on tuskin testattu hengitysteholla.
– Maskin tiiviydestä aiheutuvasta hapenpuutteesta seuraa päänsärkyä, ajoittaista huimausta ja nestehukkaa, koska juominen mahdotonta poistamatta suojaa. Osalla on ongelmia verenpaineen kanssa, hän sanoo ja jatkaa:
– Suoja aiheuttaa iho-oireita, kutinaa, kuumotusta, kirvelyä ja ruusufinnin kaltaista ihottumaa.
Kiinalaisia maskeja käyttävät ovat huomanneet kutinaa kasvoilla, päänsärkyä ja kuivaa yskää.
– Silmälasit huurtuvat. Aikansa vie kun siihen tottuu, toteaa toinen hoitaja.
Kolmas hoitaja kertoo olevansa sairauslomalla migreenin vuoksi, koska työssä on maskipakko.
– Työnantaja ei ole hankkinut venttiilimaskeja. Kirurginen maski ei hengitä. Hiilidioksin määrä nousee valtavaksi, kun hengität koko ajan samaa ilmaa. Se aiheuttaa migreeniä ja huimausta, hän ja jatkaa:– Esimies vain levittelee käsiään, koska ei voi tilanteelle mitään. Nämä maskisairauslomat tulevat työnantajalle kalliiksi, koska tilalle on pakko palkata sijainen.
Neljäs hoitaja kertoo saaneensa maskeista sairaalahoitoa vaatineita allergiaoireita ja olleensa sairauslomalla.
– Silmiä alkoi kirvellä, ihoon nousi nokkosrokkoa muistuttavia paukamia, joita kutisi kamalasti ja henki alkoi mennä ahtaalle, hän kertoo.
Sairauslomalla olevat hoitajat miettivät, pystyvätkö palaamaan työhönsä.
– Jos maskeja pitää käyttää, en pysty palaamaan. Työterveydestä tarjottiin migreenin estolääkitystä tämän vuoksi. Helpoin perustein en lähde lääkitsemään itseäni vain siksi, jotta voisin tehdä työtäni. Muitakin vaihtoehtoja on olemassa. Minulle riittäisi kunnollinen maski, jossa olisi venttiili, jotta ilma kiertäisi.
Maskien käytön ohjaaminen ja valvominen kuuluvat kotihoidossa esimiehille.
– Johtava lääkäri on ohjeistanut vanhustyötä tekeviä maskien käytössä. Kirurgista nenä-suusuojaa käytetään jokaisen asiakkaan hoidossa, riippumatta siitä, onko asiakkaalla oireita. Jokaisen yksikön esimies valvoo maskien käyttöä. Tässä ei ole ollut mitään ongelmaa, että niitä ei olisi käytetty, vanhustyön johtajaRaija Jauhiainen Oulaisista sanoo.
– Maskien käyttö on varmasti kaikissa tapauksissa epämukavaa, mutta tällaisessa tilanteessa kaikki ymmärtävät sen tarpeellisuuden, hoito- ja vanhustyön johtajaVirpi Jaatinen peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä sanoo ja jatkaa:
– Olemme hankkineet eri materiaaleista valmistettuja, eri mallisia ja erilaisilla kiinnityksillä olevia kankaisia suojaimia, jotta saisimme tilanteen mahdollisimman mielekkääksi työntekijöille. Suojaimia on myös mahdollista vaihtaa useamman kerran vuoron aikana.
Kala- ja Pyhäjokilaaksojen alueella ei tiettävästi ole maskien aiheuttamien ongelmien vuoksi ole siirretty työntekijöitä toisiin tehtäviin.