Kolumnit

“Muistetaan ihminen sähkömarkkinan mullistuksessa” - Timo Mehtälä miettii Eduskunnasta-kolumnissaan Suomen energiaratkaisuja

Viime viikolla olin Haapaveden Kesonmäellä tuulivoimapuiston avajaisissa. Seitsemän jyhkeää tornia pitkine lapoineen kuvaavat aikamme voimakasta energiamurrosta. Keson puisto tuottaa yhtä paljon sähköä kuin kaikki Suomen tuulivoimalat yhdessä vuonna 2002.

Avajaisten jälkeen kokoonnuimme energiaseminaariin Haapaveden opiston Reijo Vaara -saliin. Nostin puheenvuorossani esille sen valtavan kehityksen, mikä näkyy esimerkiksi lypsyroboteissa ja tuulivoimaloissa.

Tutustuin 1992 Hollannissa tekeillä olevaan ensimmäiseen lypsyrobottiin. Sitä ei pitänyt koskaan tulla Suomeen lypsykarjojen pienuuden tähden. Samoin ei yhtään tuulivoimalaa, kun täällä ei tuule.

Suomi on tähän saakka ollut erittäin riippuvainen tuontienergiasta. Sähköntuotannon vaje suhteessa kulutukseen on ollut Euroopan suurimpia. Odotimme Olkiluotoa, uskoimme Hanhikiven voimalaan ja luotimme Venäjän tuontienergiaan.

Nyt muutosvoimat jylläävät. Venäjän energiaa ei enää kaivata. Haluamme kotimaista voimaa. Vuosituhannen alussa uusiutuvien energialähteiden osuus oli 20 %. Nyt luku on yli 40 %.

Fingridin arvion mukaan Suomen sähköntuotanto kasvaa 50 % vuodesta 2022 vuoteen 2025. Silloin saavutamme turvaa tuovan energiaomavaraisuuden.

Energiamurroksen keskellä tarvitaan vankkaa poliittista johtajuutta. Pientä ihmistä ei sovi unohtaa. Tuulivoiman rakentamisessa pitää muistaa oikeus ja kohtuus, jotta ihmiset eivät nouse vastustamaan sitä. Myllyt eivät sovi joka niemeen ja notkelmaan. Pitää kohdata, kuunnella ja ymmärtää kansalaisia.

Nyt iso tavoite on vetytalouden kehittäminen. Suomessa on jo kymmenkunta isoa hanketta vireillä. Tulevaisuudessa halpa sähkö mahdollistaa hiilivapaan teräksen tuottamisen sähköllä ja vedyllä. Samalla vedystä voidaan tehdä synteettisiä polttoaineita ja esimerkiksi lannoitteita.

Myös perusasioissa on kehittämistä. Järjestelmä ei ole kriisinkestävä. Viime talvena sähkö oli pahimmillaan niin kallista, että leivän hinnassa se olisi tarkoittanut 30 euroa pussilta. Nyt sähkö on halpaa, kiitos uusiutuvan energian. Esimerkiksi Puolassa näin ei ole, koska uusiutuvaa energiaa on niin vähän käytössä.

Meiltä puuttuvat tuotantoa tasaavat reservilaitokset “hätätilanteisiin”. Suomi on satsannut paljon biopolttoaineisiin. Tarvitsemme lisää esimerkiksi monipolttoainevoimaloita, joihin voidaan syöttää biopolttoaineita. Meillä on korkeaa osaamista biokaasun tuotannossa energiakäyttöön, kuten haapavetinen Demeca osoittaa.

Biokaasulaitokset ovat ainoa energiatuotantomuoto, jotka eivät tarvitse ympäristöinvestointeja. Se vaatii vain pienen rejektisäiliön navetan viereen. Ei tarvita metsähakkuita, sähkölinjoja ja maiden lunastuksia. Ei koskien patoamisia tai vesivoima-altaiden rakentamista. Siinäpä meille miettimistä alkavaan kesään. Aurinkoisia kesäpäiviä lukijoille.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Haapavedeltä