Kolumnit

Timo Mehtälä toivoo Eduskunnasta-kolumnissaan viisautta säästöihin: ”Hyvät kirjaukset eivät kättele lukujen kanssa”

Hallitus sai valmiiksi ehdotuksensa valtion ensi vuoden rahankäytöstä. Taloustilanne on vaikea. Taantuma on ovella. Velkaa otetaan yli 11 miljardia.

Vaalien alla kuullut puheet velkaantumisen lopettamisesta olivat melkoista populismia. Todettakoon, että viime hallituksen ensimmäisen budjetin alijäämä oli 3 miljardia ennen koronaa ja Ukrainan sotaa.

Hallitusohjelman kirjauksissa on paljon hyvää. Työhön ja yrittämiseen kannustetaan, hyviä investointeja tehdään. Kotimaista energiaa suositaan. Ruoantuotantoa tuetaan.

Mutta sitten on ristiriitoja. Hyvät kirjaukset eivät kättele lukujen kanssa. Osin myös kirjaukset ovat ristiriidassa keskenään.

Aloitan turpeesta. Erityisesti Perussuomalaiset ovat luvanneet edistää turpeen käyttöä energianlähteenä.

Hallitus aikoo kuitenkin ajaa turpeen käytön alas viimeistään vuoden 2030 aikana. Asiasta vastaava ministeri Kai Mykkänen (kok.) vahvisti asian Maaseudun tulevaisuudessa.

Takana on hallitusohjelman kirjaus fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta. Turpeen varmuusvarastoista on toistaiseksi sovittu vain vuoteen 2028 asti.

Toinen ristiriita on siinä, että kunnat on laitettu keräämään 108 miljonaa euroa lisää kiinteistöveroa. Se kurittaa erityisesti maaseutua, jota hallitus sanoo puolustavansa. Tilannetta ei helpota se, että maaseudun kehittämisrahoitusta vähennetään myös muuten.

Kiinteistöveron alkuperäinen tarkoitus oli kattaa kaava-alueilla katujen ylläpitokustannuksia, kuten auraus- ja kunnossapitotyöt ja valaistus sekä liittymät kiinteistöihin.

Nykyisin kiinteistövero on ulotettu koko kuntaa kattavaksi. Myös maatilat suurine maatalousrakennuksineen maksavat paljon kiinteistöveroa, jonka vastineeksi ne eivät saa mitään. Yksityisteiden kuntakohtainen avustus lopetettiin.

Nyt kyläteitä pitävät kunnossa lähinnä maanviljelijät. Veron alkuperäinen tarkoitus on siis täysin muuttanut merkitystään.

Kolmas ristiriita on lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset. Hallitusohjelman kirjaukset perheiden hyvinvoinnista ovat erinomaiset. Mutta samalla hallituksen ensi vuoden leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin lapsiperheisiin.

Toisaalta verotusta kevennetään siten, että kaikkein eniten siitä hyötyvät yli 14 000 euroa kuukaudessa tienaavat. Valtionvarainministeri Purra on vähätellyt suurituloisimpien veroalennusta todeten, että siihen menee vain 60 miljoonaa euroa. Samaan hengenvetoon voi todeta että, vammaispalveluita hallitus leikkaa 36 miljoonaa.

Toivotan hallitukselle viisautta siihen, että se osaa tehdä säästöt järkevästi ja oikeudenmukaisesti.