Kolumnit

Tulevaisuuden ruokaturva edellyttää pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa, huomauttaa Hanna-Leena Mattila Eduskunnasta-kolumnissaan

Suomalaisviljelijät haluavat olla mukana ilmastotalkoissa, mutta selkeät keinot ja linjaukset puuttuvat, kertoo tuore väitöskirjatutkimus. Jos maanviljelijöille annettavat ilmastotyön linjaukset ja tavoitteet vaihtelevat hallituskausien välillä, tekemisestä puuttuu punainen lanka. Maatilalla isot muutokset vievät paljon aikaa.

Tutkimuksen takana on Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Sorvali, joka halusi lähestyä psykologian kautta, mitä suomalainen viljelijä ajattelee ilmastonmuutoksesta. Saaduista vastauksista selviää, että 59 prosenttia maanviljelijöistä uskoo, että Suomesta tulee ilmastonmuutoksen myötä entistä merkittävämpi ruoantuottajamaa.

Puolet tutkimukseen osallistuneista viljelijöistä arvioi, että suomalaiselle maataloudelle syntyy ilmastonmuutoksen myötä uusia mahdollisuuksia. Tärkeimpänä myönteisenä muutoksena viljelijät pitävät kasvukauden pitenemistä. Tulevaisuudessa saadaan myös useampi sato vuodessa ja lajivalikoima viljelyksessä kasvaa.

Ilmastonmuutokseen suhtautuu epäuskoisesti vain yksi prosentti haastateltavista maanviljelijöistä.

Positiivisimmin kestävään maanviljelyyn ja maanviljelijöiden vastuuseen ilmastotyössä suhtautuvat naispuoliset, korkeakoulutetut, ahvenanmaalaiset ja luomua tuottavat viljelijät.

Maaperä on viljelijälle kaikki kaikessa, kuten ilmastollekin. Sorvalin tutkimuksen mukaan viljelijä haluaa pitää hyvää huolta maaperästä, sillä elanto on siitä kiinni. Viljelijä tiedostaa myös vastuunsa seuraavalle sukupolvelle, jotta viljely olisi mahdollista tulevaisuudessakin.

Kaikki maatilat ja viljelijät ovat erilaisia, ja samat keinot eivät tepsi kaikille.

Mitä isompi maatila viljelijällä on, sitä vaikeampana ilmastotyö nähdään. Kestävän maatalouden haasteena onkin se, että esimerkiksi erilaisia tukiratkaisuja pitäisi räätälöidä erikseen eri maatilojen tarpeisiin.

Väitöskirjatutkija toivoo, että kansanedustajat ja ministerit, jotka eivät tunne suomalaisen maatalouden arkea, menisivät maatiloille harjoittelemaan ja juttelemaan isäntien ja emäntien kanssa.

Tästä voi olla täysin samaa mieltä. Kun kuunteli viime kaudella kiihkeitä, maataloutta syyllistäviä salipuheita, ei voinut olla ajattelematta, kuinkahan moni näistä kansanedustajista oikeasti tunsi maatilojen elämää. Maataloutta on helpompi demonisoida ja kuormittaa ankaralla säätelyllä, kun ei mieti sen vaikutuksia elinkeinon kannattavuuteen.

Pohjois-Suomen MTK ja tuottajat ovat pyrkineet avoimuuteen ja kutsuneet tilavierailuihin meitä Oulun vaalipiirin kansanedustajia. Tätä valistustyötä kannattaa ehdottomasti jatkaa myös tulevaisuudessa.

Hanna-Leena Mattila

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Raahesta