Paikallisuutiset

Vuodenvaihteen toiveuusinnat: Irakista viisi vuotta sitten henkensä uhalla paennut Sami Hussein elää unelmiaan todeksi Sievissä – "Enää puuttuu vain vaimo ja Suomen passi"

Uudelta kotipaikkakunnalta löytyivät mieluinen työ särmääjänä Ojala Groupin tehtaalla, koti vuokra-asunnosta sekä turvallinen ja rauhallinen elinympäristö

Tämä juttu on julkaistu Kalajokilaaksossa 17. tammikuuta 2020.

Puolitoista vuotta sitten Rovaniemen vastaanottokeskuksessa kimpsunsa ja kampsunsa pakannut 31-vuotiasSami Hussein on silminnähden onnellinen mies. Hänen tummat silmänsä sädehtivät ja suu piirtyy hymyyn, kun hän kertoo nykyisestä elämästään Sievissä.

Haastattelun ajan Sami istuu yksiönsä ainon huoneen sängynlaidalla. Vieressä on sohva ja käytäväseinällä televisio tason päällä. Ikkunalaudalla palavasta itämaisesta tikusta leijailee voimakas tuoksu koko huoneistoon. Eteisen vieressä on pieni keittiö, jossa on kiintokalusteiden lisäksi pöytä ja kaksi tuolia.

Monta kertaa reilun tunnin aikana Sami ristii kätensä ja kiittää Jumalaa milloin johdatuksesta, milloin suuresta armosta, ystävistä tai lahjoista, joita on Suomessa asuessaan saanut.

– Minulla on ruoka, minulla on oma koti, minulla on hyvä työpaika, minulla on hyvä pomo, minulla on oppisopimuspaika Jedussa, minulla on Suomen ajokorti, minulla on oma auto..., hän luettelee kohtuullisen hyvällä suomella ja jatkaa:

– Minulla on vain yksi ongelma: haluan löytä vaimo ja saada perhe sekä Suomen passi.

Aina Samin asiat eivät ole olleet yhtä hyvin. Kuusi vuotta sitten hän asui Irakissa, jossa oli juuri puhjennut uusi sisällissota shiiojen ja sunnien eri haarojen välillä. Sisällissodan seurauksena joku tappoi Samin isän vuonna 2014.

– Meillä ei ollut raha. Yritin hake apu, auttaa äiti ja meidän perhe. Oli sota. Siellä ei hyvä asua.

Sami Hussein pelkäsi oman ja läheistensä hengen puolesta. Samat henkilöt, jotka todennäköisesti olivat tappaneet Samin isän, tulivat etsimään kotoa myös Samia.

– Miliisi tuli meidän koti. Etsi minua. Minä ei ollut kotona. Kiitos Jumalalle. Hänellä oli plan for my life (suunnitelma elämälleni).

Tuolloin Sami pakeni kotimaastaan tuhansien muiden samaa kokeneiden kanssa. Useiden mutkien kautta hän päätyi Suomeen. Hänet sijoitettiin Lahden vastaanottokeskukseen

Jo Lahdessa asuessaan Sami Hussein yritti löytää työtä saadakseen tuloja.

– Maahanmuuttajia tuli paljon. Ei ollut työtä minulle.

Sami oli Lahdessa kaksi ja puoli vuotta. Hän tutustui ihmisiin ja oppi hieman suomea ennen kuin siirtyi Rovaniemen vastaanottokeskukseen.

– Rovaniemi minä jakoi mainos. Pieni palka, mutta parempi kuin istu kotona. Minä ei halua istu kotona, ei tehdä mitä.

Rovaniemellä Sami Hussein meni suomenkielen kurssille ja kokeeseen.

– Se oli kaksi tunti kolme kerta viikossa. Minä ei mennyt läpi.

Rovaniemellä Sami Hussein haki koko ajan parempipalkkaista työtä. Hän oli vuokratyövoimaa välittävien yritysten kirjoilla.

– Halusin löytä hyvä työpaika ja saada raha osta ruoka, vuokrata asunto. Minä ei ottaa sosiaaliraha.

– Ajattelin, jos palka isompi kuin 150 euroa vastaanottokeskus, minä lähtee töihin. Vastaanottokeskus yriti auta maahanmuttaja töihin projektilla.

Työpaikan etsimisessä Sami Husseinia opasti hänen suomalainen "veljensä" Antti Mathlin Rovaniemen helluntaiseurakunnasta.

– Antti sano, älä lähetä vain siivii (CV), vaan soita, halu tutustua työpaika ja työjohtaja.

Sami sai vuokrafirman kautta tiedon, että Sievissä olisi tarjolla metallialan töitä. Hän lähti Ouluun testeihin, jossa selvitettiin ammattitaitoa.

– Minä tehnyt hitsaaja. Oma ammatti sähkömies. Tehnyt myös siiänsii (CNC), mutta Irakin kone vanha, täällä uusi.

Työn vastaanottaminen ei ollut yksinkertainen asia huonosti suomea puhuvalle irakilaismiehelle Suomessa. Testien jälkeen Sami Hussein joutui odottamaan useamman kuukauden tietoa siitä, saako paikan.

– Minä usko koko ajan, että minä saa työpaikan. Jumala sano, jos uskoa, sinä saa, mitä haluaa.

– Työpaika toi toivo. Kun työpaika, minulla koti ja voi saada perhe.

Sami muistaa ensitapaamisen Ojala Groupin henkilöstöpäällikkö Hannu Hosion kanssa.

– Hannu sano: Sievi pieni paika, tutustu, tykkäätkö. Sievi tarvi suomen kieli. Työpaikka voi puhu English (englantia).

Antti Mathlin opasti puolestaan, että Samin kannattaa käydä ensiksi kahden viikon koeajalla Sievissä ja sen jälkeen vasta palata hakemaan pienen omaisuutensa Rovaniemeltä, jos saa jatkoa työlleen.

– Minä vie kaikkea Sievi, koska uskoa, että saa työpaika. Tiesin, Jumala auttaa minua. Otin polkupyörä, vaatteet ja patja. Kiitos Jumala, minulla nyt kaikki huvin.

Ensimmäinen koeaika kesti kaksi viikkoa ja toinen kolme kuukautta. Sen jälkeen luvattiin töitä vuodeksi.

– Nyt minulla pysyvä työpaika. Jumala auttoi minua!

Sievissä Sami Hussein kohtasi ystävällisiä ihmisiä, joiden kanssa oli helppo tutustua ja alkaa puhua, vaikka kielitaito oli vielä heikko. Ennakkoluulojakin on ollut, mutta vähemmän.

– Täällä hyvä asunto, lähellä kaupa, paljon ruoka, hyva tyo, ihana kirko ja ihan kaiki. Sievissa olen oppinut suomea.

– Joskus ei kaikki ummara minun suomi.

Sievistä on tullut Sami Husseinille tärkeä paikka. Hän arvostaa rauhallisuutta ja turvallisuutta.

– Vain verotoimisto ja muu sama puutuu, pitä mennä Ylivieska. Ongelma, jos ei ole auto. Bussi ei kulje, kun voi mennä.

Liikkumisongelman Sami Hussein ratkaisi ajamalla suomalaisen ajokortin ja ostamalla auton pari viikkoa sitten. Irakissa ajettu kortti ei ollut enää voimassa.

– Ei ole helppo ajaa kortti Suomessa. Piti ajaa Oulu, koska Ylivieska ei tulkki. Neljä kerta koe vasta läpi ja kaksi ajokoekerta. Se on hyvin, hyvin kallis, mutta nyt minulla kortti ja oma auto. Hyva.

Turvapaikan saaminen Suomesta on pitänyt Sami Husseinia jännityksessä ihan viime viikkoihin asti.

– Jouluaaton iltana puhuin Jumalalle: Mina olen yksin täällä. En osta lahja muille. Kukan ei osta lahja minulle. Kysyin Jumala, mikä on sinun lahja minulle.

– Vastaus tuli joulupäivä. Lahden "sisko" soitta ja itke puhelimessa: "Sinulla positiivinen turvapaikapäätös."

Sami Hussein on onnellinen myönteisestä päätöksestä. Hän voi nyt rakentaa tulevaisuuttansa ja elämäänsä Sievissä.

– Minä haluta maksa vero. Syyskuu oppisopimus valmis, niin voi hakea Suomen passi.

Sami tarkistaa käännösohjelmalla, mihin ammattiin opiskelee työn ohessa:

– Tuo-tan-to-tek-niik-ka, tuotantotekniikka.

Irakilaiset ihmisen ovat Sami Husseinin mukaan ahkeria. He haluavat tehdä paljon töitä.

Hänellä on tuttavapiirissä maansa miehiä, jotka haluaisivat tulla töihin Sieviin tai yleensäkin tälle alueelle.

– Minä laittaa ystävä kesätyöpaikalinkki Ojala Group Internet. Hän opiskele suomen kieli. Jos hän tule Sievi, minä voi anta tulla minun koti.

Sami uskoo, että Irakissa olisi halukkaita ihmisiä muuttamaan työn perässä Suomeen.

– Suomi paljon hyvä: Tasa-arvo, respect (kunnioitus) ja laki. Tärkeä perustua kaikki laki.

Sami matkustaa mielellään. Hän on käynyt Münchenissa, ammattiosaston matkalla Viron Pärnussa ja kesälomalla Tanskassa.

– Tykkään iso kaupunki käydä muutama päivä. Sitten kaipaan takaisin Sievi, ikävä Suomea.

Sami Hussein on suomalaistunut puolessa kymmenessä vuodessa jo niin, että kun kysyy, mistä hän pitää Suomessa, luettelo on pitkä:

– Sauna, uima-avanto, porkkanakakku, salmiakki..., mutta ei mämmi. Yksi kerta maistanut, viimeinen kerta.

Hiihtämistä Sami kokeili Rovaniemellä ja jääkiekostakin pitää, mutta se on hänen mielestään liian raju laji. Sähly ja erityisesti pingis ovat hänen mieleensä.

– Minä joka päivä oppia enemmän kieli, työ, kulttuuri Suomesta. Suomi on hyvä, hieno maa – täällä kaunis metsä. Tykkään paljon.