Paikallisuutiset
Ylivieskalainen psykologi Tuomas Mansikka takoi Sammon tarinan pelilaudalle: "Peli on moderni ja mielenkiintoinen tapa oppia Kalevalaa"
"Kylmähän kylähän, pimeähän Pohjolahan" kuin Kalevalan Väinämöinen konsanaan saapui psykologiTuomas Mansikka töiden perässä virkaansa Ylivieskan perheneuvolaan elokuussa 2018. Heinäkuussa hän siirtyy samaisessa talossa kerrosta alemmaksi eli peruspalvelukuntayhtymä Kallion Lasten ja nuorten psykiatriseen (Lanu) yksikköön.
Tämä urakehitys on tässä jutussa vain sivujuonne, sillä Tuomas Mansikka on tarinallisen Kalewala: Tale of Sampo -lautapelin pääsuunnittelija.
Peliin liittyy myös muuta ylivieskalaista luomisvimmaa, mutta siitä hieman myöhemmin.
Tuomas Mansikka löysi hengenheimolaiset Tale of Sampo -pelin visuaalisen ilmeen kehittelyyn; hän kypsytteli peli-ideaa pitkään ensin freelancer-graafikko Annukka Revon kanssa ja sen jälkeen mukaan liittyi kuvittaja Heikki Harmainen. Molemmat ovat ammentaneet inspiraatiota muun muassa kalevalaisesta kuvataiteesta.
Peli kuuluu hidden movement eli piiloliikkumisen genreen. Tätä palvellen magneettinen pelilauta on pystyasennossa, eikä lepää perinteisesti pöydällä. Pelilaudalla seikkailevat vaneriset hahmomerkit ja ansat ovat siksi myös magneetilla varustettuja.
– Pelaajat näkevät vastustajistaan pelilaudan ylitse kasvojen yläosan ja silmät, joiden perusteella he voivat päätellä ja arvuutella peliliikkuja. Yksinkertaisimmillaan pelissä ei käytetä kortteja, jolloin peli vertautuu perinteiseen laivanupotukseen, Mansikka selvittää.
Peliin liittyy 12 sankaria, joten laatikko sisältää yli sata tarot-kokoista tarinakorttia, joiden kuvitukseen on saatu käyttöön Ateneumin taidearkistosta käyttöön Akseli Gallen-Kallelan alkuperäisgrafiikkaa ja lisäksi on hankittu käyttöoikeuksia venäläisen Kortcheginin Kalevala-taiteeseen.
Pelin perusidea perustuu täysin Kalevalaan. Vainolan kolme sankaria eli Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtevät ryöstämään Sampoa, jota Pohjolan emäntä ei halua antaa. Väinämöinen uhkaa viedä Sammon väkisin, jolloin Louhi kutsuu Pohjolan miehet aseisiin, mutta Väinämöinen nukutti väen soittamalla.
– Sammon ryöstäjät lähtevät viemään saalistaan, ja pelissä heillä on monta reittiä ja eri taktiikkoja valittavanaan, Tuomas Mansikka paljastaa.
Peliin liittyy siis pyrkimyksiä harhauttaa ja jopa kiusata vastapuolta. Toisen pelaajan tai joukkueen tarkoitus on estää Sammon ryöstäjien kulkua asettamalla ansoja ja hyökkäämällä omien johtajien johdolla. Pelissä on erilaisia skenaarioita, joiden avulla pelaajat saavat uusia johtajia, joilla on erityisiä voimallisia kykyjä ja mahtiesineitä.
Kaksintaistelut pelissä ratkotaan "kivi-paperi-sakset" -tyyliin, vaikkakin tarinakorttien avulla.
– Jos on oikein fiilistä, niin pelaajat voivat lausua otteita kalevalaisista runoista – joko suomeksi tai englanniksi, pelintakoja lupaa, sillä pelissä on mukana kaikkiaan 50 runoa Kalevalasta.
Psykologi Tuomas Mansikka aikoo yhdistää ammatillista osaamistaan pelisuunnitteluun jatkossakin.
Hän sai vastikään 3 000 euron apurahan Suomen kulttuurirahastolta Päivänsäde & Menninkäinen -tunnetaitolautapelin suunnittelu- ja kehitystyöhön.
– Aloitan uuden pelin kanssa työt heti, kun saan Kalewala-pelin siihen pisteeseen, että sääntökirja on viimeisen pisteen päälle valmis.
Tunnetaitolautapeli tulee ammattilaiskäyttöön. Mansikka on havainnut, että niin perheneuvolassa kuin muuallakin lasten kanssa tehtävässä terapiatyössä on käytössä vanhanaikaisia pelejä, kuten tuuriin perustuvia noppapelejä. Psykologi Mansikka pitää huolen, että tähän seikkaan tulee muutos!
Tästä linkistä pääset katsomaan pelin trailerin.
Kalewala: Tale of Sampo
Kansainvälinen Kalevala-aiheinen lautapeli.
Työryhmässä: Pääsuunnittelija Tuomas Mansikka, graafinen suunnittelu Annukka Repo, kuvittaja Heikki Harmainen, taidehistorioitsija Johannes Lund-With, sosiaalisen median promoottori Dina Ramse ja pelin julkaisija on Samsa Games, joka on järvenpääläisen Sami Styrmanin firma.
Ramse oli myös Kaisa Tuulenkarin ja Timo Pyrrön kanssa peliä markkinoivan lyhytelokuvan tuotantotiimissä. Lyhytelokuvan tekemiseen osallistui paljon muitakin vapaaehtoisia myös Ylivieskasta.