perjantai 26.4.2019 | 13:22
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Vesa Jaakola Maailmalta-kolumnissaan: Toteutuiko kansan tahto Ruotsissa?

Kalajokilaakso+
Ke 23.1.2019 klo 00:00

Kansanvaltaisia maita hallitaan kansan tahdon mukaisesti. Tuo tahto todennetaan määräajoin valtiollisissa vaaleissa. Näin tehtiin Ruotsin valtiopäivävaaleissa viime syyskuussa. Sen jälkeen puoluejohtajat kiistelivät Tukholmassa neljän kuukauden ajan siitä, miten kansan tahto ilmeni vaalituloksen valossa hallituksen muodostamiseksi.

Vaalituloksen tulkintaa vaikeutti se, että molemmat perinteiset hallituspuolueet, kokoomus ja sosiaalidemokraatit, kokivat huomattavan vaalitappion. Eniten kannatustaan kasvatti uutena puolueena kansallismielinen ruotsidemokraatit, ääniosuus 17,6 prosenttia, heitä äänestäneitä toista miljoonaa.

Ruotsidemokraattien vaalivoitto vaikeuttikin eniten uuden hallituksen muodostamista. Puoluetta syytellään vääränlaisesta ruotsalaisuudesta. Niinpä jo ennen vaaleja muut puolueet sulkivat sen kaikenlaisen hallitusyhteistyön ulkopuolelle.

Tämän lisäksi Ruotsin hallituspolitiikassa rintamalinja vasemmiston ja porvariston välillä on ollut kauan, vuosikymmeniä ylittämätön. Hallitukset ovat olleet lähes poikkeuksetta joko sosiaalidemokraattien tai kokoomuksen johtamia. Tuki- ja apupuolueet on aina saatu omasta leiristä.

Uutta ja ennen näkemätöntä äsken muodostetussa hallituksessa on se, että kaksi porvaripuoluetta, liberaalit ja keskustapuolue, suostuivat kauan harkittuaan sosiaalidemokraattisen hallituksen tukipuolueiksi ilman ministerisalkkuja. Hallituksen ulkopuolelta sitä tukee lisäksi vasemmistopuolue.

Kaukaa katsoen uuden hallituksen voi nähdä myötäilevän kansan tahtoa. Vaalitappiosta huolimatta sosiaalidemokraatit säilyivät valtiopäivillä suurimpana puolueena 101 kansanedustajallaan. Hallituskumppaninaan ympäristöpuolue ja tukipuolueinaan mainitut kolme Stefan Löfvenin uudella hallituksella on valtiopäivillä 193 edustajan enemmistö 349-paikkaisessa parlamentissa.

Tästä huolimatta uusi hallitus on peruskannatukseltaan vähemmistöhallitus vain 116 omalla kansanedustajallaan. Se seisoo omiensa lisäksi kolmella tukijalalla, niistä siis kaksi oikealta, yksi vasemmalta. Se on kuin kolmijalkainen jakkara. Jos yksikin tukijalka pettää, se voi kaatua.

Kaatumisen riskiä lisää sekin, että pitkissä ja vaivalloisissa neuvotteluissa kahden porvaripuolueen kanssa laadittiin sopimus 73 asian ajamisesta. Monet niistä ovat poliittisesti herkkiä ja kiisteltyjä niin, että hallituksen on neuvoteltava jatkuvasti tukipuolueiden kanssa niiden toteuttamisesta.

Valtiopäivillä voi tulla päätettäväksi hallituksen esityksiä, jotka sopivat porvarillisille tukipuolueille mutteivät vasemmistopuolueelle. Jokaisella kolmesta tukipuolueesta on tavallaan veto-oikeus, kun asioista päätetään.

Ruotsin hallitusratkaisussa länsinaapurimme puoluepolitiikka hieman suomalaistuu. Meillä hallitusyhteistyössä oikeiston ja vasemmiston välinen raja on ollut jo vuosikymmeniä kuin veteen piirretty viiva, helposti ylitettävissä.

Yhdessä asiassa ruotsalainen kansanvalta poikkeaa muiden pohjoismaiden demokratioista. Toisin kuin muualla, Ruotsissa kansallismielisiä ruotsidemokraatteja ei vieläkään kelpuuteta hallitusyhteistyöhön.

Meillä perussuomalaiset otettiin hallitukseen viime vaalien jälkeen. Samoin Norjassa kansallismielinen edistyspuolue toimii hallituksessa. Tanskassa kansallismieliset tukevat hallitusta sen ulkopuolelta.

Vesa Jaakola

Kirjoittaja on

emeritusdiplomaatti

Ruotsin hallitusratkaisussa länsinaapurimme puoluepolitiikka hieman suomalaistuu.

#