Vesa Jaakola Maailmalta-kolumnissaan: Valtataistelu Venezuelassa kiihtyy
lauantai 16.2.2019 | 21:33
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Vesa Jaakola Maailmalta-kolumnissaan: Valtataistelu Venezuelassa kiihtyy

Kalajokilaakso+
Ke 30.1.2019 klo 00:00

Venezuelassa hallituksen ja opposition välit ovat tulehtuneet jo yli kymmenen vuoden ajan. Tulehdus muuttui avoimeksi valtataisteluksi tammikuussa, kun oppositiosta parlamentin puhemies Juan Guaido julistautui väliaikaiseksi valtionjohtajaksi syrjäyttääkseen kiistellyn presidentin Nicolas Maduron.

Selkkaus saattaa pahentua poliittisesta ottelusta väkivaltaiseksi yhteenotoksi, jonka lopulta sotaväki ratkaisee. Iso kenraalikunta on pysynyt tähän asti valtiojohdolle uskollisena, mutta sekin saattaa hajota hallituksen tai opposition kannattajiin.

Venezuelan selkkaus kansainvälistyi pian sen jälkeen, kun parlamentin puhemies Guaido julistautui kilpailevaksi presidentiksi. Guaidon tunnustavat oikeutetuksi johtajaksi nyt Yhdysvallat, monet muut Amerikan maiden järjestön jäsenmaat, epäsuorasti myös useat Euroopan unionin jäsenmaat.

Maduroa pitävät laillisena hallitsijana puolestaan Venäjä, Kiina, Kuuba ja muutamat muut eteläisen Amerikan maat. Näin ollen selkkauksessa on kansallisten toimijain lisäksi vastakkain moniarvoisen demokratian ja autoritaarisen hallitustavan kannattajavaltioita.

Aitoa kansanvaltaa Venezuelan historiassa on ollut vain vähän. Sen itsenäistyttyä Espanjasta vuonna 1811 seuraavien 150 vuoden ajan maata hallitsivat enimmäkseen omavaltaiset diktaattorit. Vasta vuodesta 1958 lähtien maan hallinto on ajoittain kansanvaltaistunut.

Nykyisen presidentin Maduron edeltäjä ja oppi-isä Hugo Chavez valittiin vaaleilla maan johtoon vuonna 1998. Hän humaltui pian valta-asemastaan niin, että vaalidemokratiaa alettiin kaventaa muuttamalla perustuslaki presidenttivaltaiseksi. Opposition toimintaa alettiin estää vangitsemalla sen aktivisteja ja rajoittamalla merkittävästi sanan- ja ilmaisun vapautta.

Venezuela on luonnonvaroiltaan, etenkin öljyvaroiltaan rikas maa. Chavez kasvatti kansansuosiotaan anteliaalla sosiaalipolitiikalla, joka rahoitettiin öljyn viennillä. Hän julistautui sosialistiksi.

Chavez menehtyi sairauteen vuonna 2013. Hän oli valinnut seuraajakseen hengenheimolaisensa Nicolas Maduron, bussikuskin. Kyseenalaisilla vaaleilla valittuna tämä on osoittautunut hallitsijaksi, joka on muutamassa vuodessa raunioittanut maan talouden ja menettänyt kansan kannatuksen.

Toisin kuin presidentinvaalit viimeksi järjestetyt parlamenttivaalit 2015 olivat vapaat ja vilpittömät. Niissä oppositio sai voiton, arvaamattomin seurauksin. Maduro halusi ohittaa koko parlamentin poliittisena toimijana. Ensin hän määräsi vaikutusvallassaan olevan korkeimman oikeuden kumoamaan parlamentin päätöksiä. Lisäksi hän perusti hupenevaan kannattajakuntaansa omalaatuisen muka-parlamentin politiikkansa kumileimasimeksi.

Nyt Venezuelassa toimii siis kaksi presidenttiä, vilpillisellä vaalilla valittu Maduro ja aidolla vaalilla asemaansa noussut parlamentin puhemies Guaido. Sitä, kumpi heistä on laillisempi valtionjohtaja, ei ratkaista näillä näkymin maan oikeuslaitoksessa vaan asevoimissa, kenraalikunnassa.

Hallintohistorialtaankin Venezuela on kenraalivaltainen valtio. Kenraalikunta on paisunut siellä maailman suurimmaksi: kenraaleita ja amiraaleja enemmän kuin Nato-maissa yhteensä. Chavez ja Maduro ovat nimittäneet heitä myös kansallistettujen yritysten johtajiksi ja siviilihallinnon tehtäviin, näin siis valta-asemansa tukijoiksi.

Vesa Jaakola

Kirjoittaja on

emeritusdiplomaatti

Aitoa kansanvaltaa Venezuelan historiassa on ollut vain vähän.

#
Fingerpori