perjantai 21.2.2020 | 10:57
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Hyvään nurmisatoon etsitään Ylivieskassa uusia keinoja - kuivan kesän mahdollisuuteen pitää jatkossakin varautua

Hannu Verronen Kalajokilaakso
Ma 29.4.2019 klo 19:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Ylivieska

Nurmisadon onnistumiseksi paikalliset viljelijät etsivät uusia keinoja kartuttaa tulevana kautena rehuvarastojaan. Varaudutaan kuivien kesien jatkumiseen ja isojen karjavahinkojen välttämiseen. Kuivan viime kesän takia monella ylivieskalaisella maitotilallisella nurmirehu on loppunut tai loppumassa ja sitä on jouduttu ostamaan. Pelkkää täysrehua ei voi märehtijäeläimille syöttää, vaan tarvitaan myös korsirehua.

Ylivieska MTK:n puheenjohtaja, maitotilallinen Heikki Jaakola aikoo nyt kokeilla perustettavan nurmen suojaviljana kevätruisvehnää, jolla nurmipellon rehumäärä on tutkimusaseman koeruuduissa saatu yhdellä korjuulla 15 000 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. Normaalilla nurmipellolla päästään kolmella korjuulla ehkä 10 000 kilon kuiva-ainessatoon.

– Rehumäärät on tarpeen saada nousuun, jotta olisi puskuria tulevaa varten. Ajatuksena on lisätä myös herneenviljelyä, hän pohtii.

Kevätruisvehnän vaihtoehtona rehuvarastojen kasvattamiseen voisi olla maissi. Sen tähkä olisi ravintopitoinen ja korsi kelpaisi märehtijälle. Jaakola arvioi, että rehumäärässä maissilla voi päästä samaan tasoon kuin kevätruisvehnää hyödyntämällä.

– Viime kesänähän täällä maissisadot onnistuivat hyvin. Päädyin kuitenkin kokeilemaan kevätruisvehnää, kun minulla on sitä varten omat koneet. Nyt sai myös sen siementä.

Maississa ovat omat riskinsä. Heikki Jaakola kokeili maissia vuonna 1996 pienimuotoisesti. Tähkä jäi pieneksi, kun pakkaset tulivat alkusyksystä. Korjuukalustosta oli puutetta.

– Oma maissini jäi miehenkorkuiseksi, monella ne olivat viime kesänä 3-4 metrisiä. Maissin viljely- ja korjuumenetelmät ovat sittemmin kehittyneet, Jaakola toteaa.

Säätösalaojakaivot tulevat Jaakolan mukaan varmaankin yleistymään Viljelijät voivat niiden avulla lisätä peltojensa kosteutta kuivina kesinä. Heikki Jaakola aikoo niitä lisätä salaojapeltojensa laskuputkien kohdalle, mikäli se kaikkinensa onnistuu. Tarvitaan muun muassa ojien kunnostusta. Mikäli valtaojaa pitää syventää, tarvitaan naapureiden hyväksyntää.

– Yhdessä pellossa minulla sellainen on. Alunperin se tehtiin ruosteen takia. Kun on säätösalaojakaivo, pelto saa alhaalta päin kosteutta.

Omien rehuvarastojen riittävyys jännittää parhaillaan Heikki Jaakolaa. Hänellä on aina suhteellisen suuri osuus pelloista nurmella ja sen takia rehua on vielä jonkin verran jäljellä. Hän on laskenut, että oma rehu voi riittää juhannukseen asti.

– Voi mennä niin, että aamupäivällä rehu loppuu ja iltapäivällä saa uutta. Jos rehu loppuu niin, sitten pitää sitä ostaa. Osalla viljelijöistä on hyvät rehuvarastot tai viljelypinta-alat ovat olleet suuret. Itselläni vuoden 2017 rehuvarastot riittivät viime vuoden elokuuhun.

Jaakola tähtää aina kolmeen nurmisatoon. Aina ei siinä onnistuta. Jos onnistutaan niin rehun määrä ja ravintoarvot kasvavat.

Ylivieskan maataloussihteeri Pekka Nikula arvioi, että Kalajokilaaksossa ei jouduttu pakkoteurastuksiin Etelä-Suomen tapaan. Karjan valikoivaa teurastamista kuitenkin jouduttiin tekemään ehkä tavanomaista enemmän.

Rehusadon onnistuminen vaihteli yksin Ylivieskan sisällä paljon. Joillakin kylillä ja peltolohkoilla oli paljon kuivempaa kuin toisilla. Vaikkei Ylivieskassa satanut paljoa vettä, niin kaikille tiloille sitä ei satanut senkään vertaa.

Nikula tietää, että tilat ovat auttaneet toisiaan rehupulassa. Montaa auttoi eteenpäin ylivuotinen kesän 2017 rehu. Rehuvarastoja on pyritty aina kasvattamaan niin, että ne riittäisivät yli vuodenvaihteen.

"Viime kesänähän täällä maissisadot onnistuivat hyvin. Päädyin kuitenkin kokeilemaan kevätruisvehnää, kun minulla on sitä varten omat koneet.

#