perjantai 21.2.2020 | 11:11
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Pyhäsalmen kaivokselle etsitään uusiokäyttöä: Tuoretta humalaa on mahdollista tuottaa vaikka ympäri vuoden syvällä maan uumenissa

Kasvien koetuotantoympäristölle haetaan yksityistä jatkohankerahoitusta

Pirjo Kunelius Kalajokilaakso
Ti 11.6.2019 klo 15:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Pyhäsalmen kaivoksen uumenissa, 660 metrin syvyydessä toimii kasvien koetuotantoympäristö. Tässä hydroponisessa eli vesiviljelyn kasvulaboratoriossa on testattu perunan, nokkosen, sinapin, sinilupiinin, lakan, chilin, morsingon, humalan ja öljyhampun kasvatusta.

Hankkeessa saatiin lupaavia tuloksia, ja projektipäällikkö Juha Keski-Rauska toteaa, että yksityiseltä rahoittajalta haetaan jatkorahoitusta. Keski-Rauskan mukaan jatkohankkeessa voitaisiin kasvattaa humalaa kaivoksessa ja kirjaimellisesti isommassa mittakaavassa. Eli voimakaskasvuiselle humalalle tarvitaan kaivoksella korkeampaa tilaa, ettei kasvustoja tarvitse leikata alas kovin usein.

Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö -hanke käynnistyi 2.1.2017 ja Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoima hanke on päättymässä kesäkuun lopussa. Luonnonvarakeskus (Luke) oli hankkeen osatoteuttaja.

Pyhäjärven Kehitys Oy voi hyödyntää saatuja tuloksia ja kokemuksia uusissa hankkeissaan.

Pyhäsalmen kaivoksessa toteutettiin hankkeen aikana neljä tuotantotestausta.Testaamalla satoa eri tavalla tuottavien kasvien viljelyä haluttiin varmistaa parhaiten kaivostuotantoon soveltuvat kasvityypit.

Hankkeessa havainnoitiin valittujen kasvien kasvua ja kehitystä erilaisista lähtömateriaaleista sekä erilaisilla kasvualustoilla. Lähtömateriaalina käytettiin siemeniä, pistokkaita, mikrotaimia ja taimia. Osa pistokkaista kasvatettiin kaivosolosuhteissa.

Kasvualustoina kokeiltiin suodatinkangasta, altakasteluhuopaa sekä kivivillaa. Multaa, turvetta tai muita eloperäisiä kasvualustoja ei käytetty testauksissa. Valaistuksena oli HPS- tai LED-valaisimet. Lannoitukset suunnitteli Kekkilä Oy Luonnonvarakeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Mitä tuloksia kaivoksen kasvulaboratoriossa on jo saatu?

– Kannattavuudesta on todettava, että ympärivuotinen kasvihuonekasvatus on kannattavampaa kaivoksessa kuin perinteisessä kasvihuoneessa. Maanalaisen kasvatustilan rakentaminen on halvempaa kuin maan päällä, Keski-Rauska aloittaa.

Kaivoksen kallioluolia on vain pinnoitettu valkealla rappauksella ja lattia on betonia. Mitään lasirakenteita ei kasvulaboratoriossa tarvita.

Tulokset puoltavat erikoiskasvien tuotantoa, eivätkä niinkään palvele suuria markkinoita. Erikoiskasveja jatkojalostavien, eri teollisuuden alojen vaikeutena on ollut kasviperäisten raaka-aineiden saanti ympärivuotisesti ja myös raaka-aineiden suuret laatuvaihtelut sääolosuhteiden takia.

Kokeilujen perustella morsinko näyttäisi olevan kokeilluista kasveista parhaimpia vaihtoehtoja kaivoskasvatukseen, sillä jatkuvatuottoisena sen sadonkorjuuta voidaan optimoida. Siemenet itävät nopeasti ja kasvustot kehittyvät noin kahdessa kuukaudessa kylvöstä korjuukuntoon.

– Kaivoksessa morsingosta saadaan useampi sato, kun avomaalla sato saadaan vain kerran vuodessa, Juha Keski-Rauska kertoo.

Morsinkoa on kaivosoloissa kasvatettu yhteistyössä nivalalaisen Natural Indigo Finlandin kanssa. Värimorsingon lehdistä voi uuttaa sinistä indigo-väriä, jota voidaan käyttää vaatteisiin ja kosmetiikkaan.

Palataan humalaan. Juha Keski-Rauska kertoo, että kaivoksen kasvulaboratoriossa humalasato saadaan kolmen kuukauden välein.

– Eli tuorehumalaa olutpanimon tarpeisiin on 4–5 sadon turvin tarjolla ympäri vuoden.

Koetuotantoyhteistyötä tehdään oululaisen Sangen Oy:n kanssa. Kysymyksessä on vuonna 2015 perustettu yhtiö valmistaa muun muassa oluita ja muita alkoholijuomia. Yhtiö kasvattaa itse humalat, ja kiinnostui mahdollisuudesta kokeilla humalan kasvatusta vesiviljelyssä kaivoksessa.

Kaivoksen tunneleissa on vesiviljelty myös perunoita kasvualustoja ja valaistusta vaihdellen. Perunoita kasvatettiin sata vuorokautta ennen sadonkorjuuta. Perunan satotaso jäi alhaiseksi, mutta...

– Peruna tuotti itämiskelpoisia mukuloita eli siemenperunatuotannossa käytettäviä minimukuloita.

Kaivosolosuhteissa voidaan Keski-Rauskan mukaan kasvattaa melkein mitä tahansa, ja kasvuympäristö on puhdas, sillä taudinaiheuttajia tai tuholaisia ei 660 metrin syvyyteen kantaudu.

– Kasvulaboratoriossa vallitsee 17–18 asteen lämpötila, tosin lamput lämmittäisivät tilan 28 asteeseen ilman jäähdytystä. Tämäkin tuli testattua, kun jäähdytyslaitteet jouduttiin sammuttamaan elokuvatuotannon ajaksi.

Sirkkakasvatus hyödyntää kasvijätteet

Pirjo Kunelius

Vuodesta 1962 toimineen Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäyttöä kehitetään nyt kuumeisesti, koska maanalainen kaivostoiminta on päättymässä tänä vuonna. Kuparia ja sinkkiä tuottava kaivos on Suomen suurin ja myös Euroopan syvin perusmetallikaivos.

Kaivoksessa on pari kuukautta rakennettu sopivia olosuhteita sirkkakasvatukselle, mikä käynnistyy lähiaikoina. Tavoitteena on, että kasvulaboratorion kasvijätteet kierrätetään jatkossa sirkkojen ravinnoksi.

Pyhäsalmen kaivoksesta on tulossa myös maanalainen harjoittelu- ja koulutuspaikka muun muassa kaivos-, rakennus- ja energiayhtiöille. Myös muun muassa pelastuslaitokset voivat käyttää kuilu- ja tunnelipelastuksen harjoitusrataa. Pyhäjärven kaupunki haki rahoitusta EAKR-hankkeeseen, jonka kokonaiskustannusarvio on hieman alle 0,8 miljoonaa euroa. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR on puoltanut hanketta.

Kaivosympäristöön suunnitellaan myös pumppuvoimalaitosta. Se vaatii edistyäkseen kuitenkin uudelta Suomen hallitukselta muutokseen lainsäädäntöön, jotta voimalaitos välttäisi kaksinkertaisen verotuksen.

Pyhäsalmen kaivoksen

maanalaisen infran

uusiokäyttö -hanke

Kaivos tarjoaa mahdollisen toimikentän eri toimialojen tuotannolliselle-, tuotekehitys- ja testaustoiminnalle.

Kaivoksessa tiloja eri syvyyksillä (1 400 metriin asti) ja noin sadan kilometrin mittainen tunneliverkosto.

Hankkeessa yhdistetään kaivostilat ja kasvintuotanto siihen liittyvine teknologioineen.

Kasvituotanto kaivostiloissa toteutetaan hydroponisella eli vesiviljelyn tuotantoteknologialla yhdistettynä automatisoituun valaistukseen ja olosuhteiden hallintaan.

Testataan kasvien tuotantomahdollisuuksia, optimoidaan tuotantokonseptit sekä kehitetään tuotteistamista.

Rahoitusta; Euroopan Unionin Aluekehitysrahastosta (70 prosenttia) hankeajalle 2.1.2017-30.6.2019. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 483 540 euroa.

Hankkeen hallinnoija ja päätoteuttaja Pyhäjärven Kehitys Oy ja osatoteuttaja Luonnonvarakeskus. Hanke on osa laajempaa hankekokonaisuutta, johon kuuluu myös Luonnonvarakeskuksen Kasvintuotantoa kaivoksessa -hanke, joka on saanut Pohjois-Pohjanmaan liiton Alueelliset innovatiiviset kokeilut (AIKO) rahoitusta.

Lähde: www. pyhajarvenkehitys.fi

#