lauantai 11.7.2020 | 08:53
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Ylivieskalainen Erkki Jokitalo perusti yksityisen metsäpalveluyrityksen: Pitkä kokemus tuo paikallisen otteen metsäneuvontaan

Tuovi Pulkkanen
Ke 12.6.2019 klo 10:00 | päivitetty ke 12:09

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

– Metsänomistajien pitäisi hoitaa metsiään rohkeasti, eikä jäädä odottamaan parempia aikoja. Oikeaan aikaan tehty harvennus- ja hoitotyö tuottaa hyödyn kasvussa ja hyvin hoidettu metsä tuottaa puuta koko ajan. Jos metsää kasvatetaan liian tiheänä, puusto karsiintuu ja elävä latvus menee pieneksi, sanoo Erkki Jokitalo Metsäpalvelu Jokitalosta.

Jokitalo jatkaa, että hoitamattomassa taimikossa puuston kasvu taantuu ja harvennuksen jälkeen saattaa mennä useampi vuosi, ennen kuin puu saavuttaa taas parhaan kasvunsa.

– Pahimmillaan voi käydä niin, puusto ei enää saavutakaan parasta kasvua. Siksi hoitotyöt pitäisi tehdä ajallaan, että metsä pysyy tuottavana.

Jokitalolla on metsänhoidosta yli 30 vuoden kokemus. Yksityisen metsäpalvelun hän perusti vasta pari vuotta sitten, mutta kertoo miettineensä jo vuosia, että voisi hyödyntää osaamistaan oman yrityksen kautta. Haaste perustaa oma kilpaileva yritys valtakunnallisen toimijan rinnalle oli iso, mutta Jokitalo on tyytyväinen tekemäänsä ratkaisuun.

– Yksityisiä metsäpalveluyrityksiä on Suomessa jo paljon, mutta kaikki metsänomistajat eivät tiedä, että he voivat käyttää myös yksityisiä palveluita. Me emme tietenkään voi vaikuttaa puun hintaan, mutta tarkkuus ja valvonta puun korjuussa tuo lisähyötyä asiakkaalle. Yksityistä metsänhoitajaa voi verrata omalääkäriin. Olemme lähellä ja tiedämme tilanteen tarkkaan.

Metsiä omistavat kuolinpesät, perikunnat, maatilat ja kaupunkilaiset. Usein metsänomistaja ei tunne omistamansa metsäpalstan olosuhteita ja tilannetta, etenkin jos asuu toisella puolella Suomea ja silloin tarvitaan metsäneuvojan apua.

– Hyvin usein metsänhoidon tarve ja palstalle hyväksi olevat toimenpiteet pitää kertoa metsänomistajalle. Metsä kasvaa jo kymmenessä vuodessa niin paljon, että se tarvitsee toimenpiteitä. Osa metsänomistajista tiedostaa vaihtoehdot hyvin, mutta suurin osa tarvitsee neuvoja metsänsä hoitamiseen.

Kuolinpesässä tai perikunnassa on usein se haaste, että metsänhoitotoimenpiteistä on päättämässä useampi henkilö, eikä tarpeellisia päätöksiä saada tehtyä.

– Jos yksimielistä päätöstä ei saada tehtyä, metsäpalsta saattaa jäädä hoitamatta ja silloin omaisuudesta saatava tuotto jää pieneksi. Näitä metsäpalstoja on valitettavan paljon. Joskus tällaiset palstat ja hyvinkin isot tilat ovat luonnontilassa kymmeniä vuosia. Toisaalta on kuolinpesiä, joissa metsiä hoidetaan ja niiden arvo ymmärretään.

Metsän kierto siemenestä tai taimesta isoksi puuksi on pitkä, mutta suunnitelmallisella ja hyvällä hoidolla metsän kasvua pystyy nopeuttamaan.

– Vesakon poisto ja taimikon harvennus parantaa kasvua ja antaa tilaa arvopuille. Kun metsä menee vanhaksi, uudistamiseen on monia tapoja. Aukkohakkuuta ei nykyään enää kovin paljon tehdä. Tilalle on tullut jatkuvan kasvun malli, jossa puuta kasvatetaan monessa kerroksessa.

Joskus metsän hoidon ratkaisee tieto siitä, että sen hoitamiseen saa tukea. Valtion maksama Kemera-tuki on tarkoitettu nuorten metsien hoitoon. Valtion maksama Kemera-tukea on saatavilla muunmuassa nuoren metsän varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon, pienpuun keräämiseen, metsäteihin, suometsien hoitoon ja metsän terveyslannoituksiin.

– Tukien osuus on pienentynyt, mutta se on silti edelleen merkittävä.

Jokitalo harmittelee sitä, että metsiin ei enää saada metsureita.

– Kaikkea metsänhoitoa ei voida tehdä koneilla. Metsissä olisi esimerkiksi taimikoiden perkaamisessa paljon työtä metsureille, mutta tekijät puuttuvat. Se on valtakunnallinen ongelma, johon toivoisin nuorten tarttuvan. Yrittäjänä toimiva metsuri pärjää varmasti. Nyt metsurit ovat suurimmaksi osaksi eläköitymässä.

On nykyajassa hyvääkin. Tietotekniikasta on iso apu, kun suunnitelmaa metsänhoidosta ja sen toteuttamisesta tehdään. Sen avulla myös toimenpiteiden toteutumista on helppo seurata ja se helpottaa valvontaa ja ohjeistusta.

– Palstoja ei enää nauhoiteta. Sähköinen kartta on tarkka ja välittää ajantasaista tietoa urakoitsijalle ja kertoo minulle missä vaiheessa palstalla ollaan menossa.

Puun hinta on vuosikymmenien aikana laskenut, mutta se on viimeiset vuodet pysynyt tasaisena. Jokitalo ei usko, että hintaa olisi tulossa suurta muutosta.

– Puuta on paljon tarjolla ja se määrittelee hintaa aika pitkälle. Ilmastokeskustelu hiilinielusta on harhaanjohtavaa, koska puuta ei Suomessa tällä hetkellä hakata niin paljon kuin sitä kasvaa. Uudistettu ja hoidettu metsä lisää hiilinielua ja kiihdyttää kasvua. Vanha hoitamaton metsä, joka ei kasva, ei ole hiilinielu. Metsien määrä vähenee myös infran alle, mutta sitä ei keskustelussa huomioida.

" Osa metsänomistajista tiedostaa vaihtoehdot hyvin, mutta suurin osa tarvitsee neuvoja metsänsä hoitamiseen.

Metsänhoito

Puut tarvitsevat riittävästi valoa, ravinteita ja kasvutilaa. Liian tiheässä kasvavien puiden paksuuskasvu taantuu, jolloin ne eivät tuota arvokasta tukkipuuta. Ylitiheässä metsässä puita myös kuolee luontaisesti. Puille tehdään tilaa taimikonhoidolla ja harvennuksilla.

Taimikonhoito tarkoittaa varhaisperkausta ja taimikonharvennusta. Varhaisperkauksessa poistetaan kasvatettavien taimien kasvua haittaavaa vesaikkoa. Taimikonharvennuksessa tehdään tilaa kasvatettaville puille ja poistetaan huonolaatuiset puut.

Harvennuksessa metsästä poistetaan liian lähellä toisia puita kasvavia, sekä laadultaan huonoja puuyksilöitä. Kun metsä on harvennettu suositusten mukaiseen tiheyteen, pystyvät elinvoimaisimmat ja laadukkaimmat puut hyödyntämään lisääntyneen kasvutilan ja ravinteet entistä paremmin. Harvennuksissa kertyy myytävää ainespuuta, josta metsänomistaja saa tuloja.

Oikea-aikaisesti toteutetut harvennushakkuut ja metsänhoitotoimenpiteet varmistavat, että metsän tuotto säilyy hyvänä läpi kiertoajan.

#