maanantai 16.12.2019 | 11:51
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Vesa Jaakola Maailmalta-kolumnissaan: Suomen näkemyksiä EU-Euroopasta

Kalajokilaakso
Ke 26.6.2019 klo 00:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Suomesta tulee Euroopan unionin puheenjohtajamaa heinäkuun alusta lähtien, puoleksi vuodeksi. Johtotehtävän ohjelmaa on työstetty kevään kuluessa ministeriöissä valtioneuvoston kanslian johdolla pian julkaistavaksi.

Suomen EU-ohjelmaa voi ennakoida hyvinkin uuden hallitusohjelman ulkosuhteet-osasta. Siinä kuvataan ensin lyhyesti unionin nykytilaa ja asetetaan sitten tavoitteita Euroopan yhdentämiselle viidellä toimialalla. Keinojakin esitetään.

Jo ensimmäinen tavoite on kunnianhimoinen: ”Vahva, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita”. Alatavoitteita on monia. Kuten että unionin roolia globaalina johtajana vahvistetaan, esimerkiksi ilmaston suojelussa.

Tällaisilla kirjauksilla yritetään vastata niihin arvioihin, että etenkin ulkoasiasoissa eripurainen EU on jäänyt viime vuosina toisen luokan toimijaksi sitä vahvempiin Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Venäjäänkin verrattuna. Unionin nostaminen ensi luokan globaaliksi toimijaksi on nykynäkymin melkoinen haaste.

Ilmaston suojelua aiotaan vauhdittaa: ”Unionille luodaan kasvustrategia, jonka tavoitteena on rakentaa maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous”. EU-ilmastopolitiikan tavoitetasoa nostetaan entisestään niin, hiilineutraalius toteutuisi viimeistään 2050 ja päästövähennykset olisivat 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuonna 2030.

Nämä ovat hyviä, kannatettavia tavoitteita maapallon elinolojen pitämiseksi edes nykyisellään. Ilmastonmuutoksen torjumisessa EU voi tietenkin yrittää olla soihdunkantaja, mutta ongelmana on, miten muut isot taloudet idässä, lännessä ja etelässä saataisiin seuraamaan unionin soihtua?

Yhtenä hallitusohjelman tavoitteena on ”Taloudellisesti kestävä EU – maailman kilpailukykyisin talousalue”. Tähän päästään, kun huolehditaan sekä unionin sisäisestä että ulkoisesta kilpailukyvystä, todetaan. Lisäksi kaikkien unionimaiden on harjoitettava vastuullista talous- ja finanssipolitiikkaa yhteiseksi eduksi.

Tämäkin tavoite on hyvin haasteellinen, joillekin EU-maille lähes mahdoton. Talouksien kilpailukyvyn arvioinneissa harvat EU-maat ovat sijoittuneet kymmenen parhaan joukkoon viime vuosina. Euroalueen epäyhtenäisyydet eivät ole omiaan parantamaan unionialueen kilpailukykyä tästedeskään.

Jo vuosia sitten unionin talousstrategiaan kirjattiin tavoite tulla maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi. Sittemmin kilpailu maailmanmarkkinoilla niin tuotannossa, kaupassa ja niiden palveluissa on kiristynyt entisestään. Edellä mainitut ilmastonsuojelun tavoitteetkin voivat pidentää unionin matkaa tehokkaimmaksi taloudeksi.

Unionin kilpailukykyä aiotaan parantaa myös digitalisaatiolla lisäämällä sitä sisämarkkinoille, sääntelemällä ylikansallisia alustapalveluja ja edistämällä kansalaisten digitaitoja. Myös tekoälyä ja algoritmeja voidaan hyödyntää EU-talouksien tehostamisessa. Aiotaan selvittää tarvetta jopa niiden sääntelyviraston perustamiselle.

Hallitusohjelman EU-tavoitteet eivät ole vaatimattomia myöskään koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Ne tulee nostaa maailman parhaiksi, esitetään. Osatavoitteena on jopa verkostomaisen superyliopiston perustaminen unionin tarpeisiin.

Näitä tavoitteita toistettaneen pian julkistettavassa Suomen puheenjohdon ohjelmassa.

Vesa Jaakola

Kirjoittaja on

emeritusdiplomaatti

#