perjantai 21.2.2020 | 10:50
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Uusi vieraslajiasetus antaa Ylivieskan ja lähikuntien alueen haitallisille vieraslajeille lähtöpassit – holtiton leviäminen pidettävä aisoissa

Hanna Soini Kalajokilaakso
Ke 3.7.2019 klo 10:58 [päivitetty ke 13:35]

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Vieraslajiasetukseen tuli tänä vuonna päivitys, joka pyrkii estämään ja hillitsemään haitallisten vieraslajien hallitsemattoman leviämisen Suomen luontoon. Komealupiinia ja kurtturuusua ei jättiputken ohella saa enää myydä tai tuoda maahan. Lupiinia ei saa kasvattaa enää lainkaan. Kurtturuusun kohdalla laki astuu voimaan kolmen vuoden päästä.

Maisema-ja ympäristöasiantuntija Anu Ainasoja kertoo, että haitalliset vieraslajit ovat alunperin tulleet Suomeen pääasiassa koristekasveina ja levinneet puutarhoista luontoon. Varsinkin puutarhajätteen kippaaminen luontoon aiheuttaa vieraslajien leviämisen, sillä maa-aineksessa on kasvien juuria ja siemeniä.

– Ihmiset eivät aina tule ajatelleeksi, että siitä saattaa koitua haittaa, Ainasoja sanoo.

Puutarhajätteen voi hävittää asianmukaisesti lajittelemalla sen poltettavaksi menevään jätteeseen tai viemällä sen jätekeskukseen hävitettäväksi.

Vieraslajit aiheuttavat luontoon levitessään haittaa kotoperäisille lajeille. Esimerkiksi lupiini rehevöittää maaperää ja tekee siitä kasvukelvottoman monille muille lajeille. Monien niittykasvien, kuten kissankellon, kasvupaikka on nykyään teiden varsilla, eikä se pysty elämään samassa maassa lupiinin kanssa.

Lupiini leviää helposti, ja sitä on paljon myös Ylivieskan seudulla ja lähikaupungeissa. Ainasojan mukaan sitä ei enää saa Suomen luonnosta kokonaan pois, mutta sen leviämistä voidaan vielä hillitä.

– Ennen komea lupiini oli pihan ylpeydenaihe. Puutarhoissa on myös nykyään paljon muita vierasperäisiä kasvilajeja, esimerkiksi unikko, joita kannattaa pitää silmällä, etteivät ne pääse karkaamaan kukkapenkin ulkopuolelle.

Lupiinin leviämisen voi estää katkaisemalla kukinnot ennen kuin ne muutuvat ruskeiksi ja ehtivät siementää.

Ainasoja suosittelee puutarhakasveiksi suomalaisia kasveja.

Kurtturuusua puolestaan ei Ainasojan mukaan tavata Ylivieskan seudulla villinä kovin paljon, koska se viihtyy meren rannalla. Kokkolan ranta-alueilla sitä kuitenkin tavataan paljon.

– Sitkeä kurtturuusu voi muodostaa lävitsepääsemättömiä pensaikkoja. Siihen tulee komeat marjat, joita linnut voivat levittää laajallekin alueelle, Ainasoja kertoo.

Kurtturuusun voi hävittää katkaisemalla uudet versot pois muutaman kerran vuodessa kolmen vuoden ajan.

– Kurtturuusun voi myös leikata matalaksi, mutta silloin on erityisen tärkeää, että juurakon kaivaa ylös, koska muuten kurtturuusu lähtee rehottamaan maasta entistä pahempana.

Ainasoja ei kuitenkaan halua lietsoa hysteriaa.

– On tärkeää, että ihmiset saavat tietoa haitallisista vieraslajeista. Paniikkiin ei kuitenkaan tarvitse mennä. Pääasia on, että vieraslajien holtiton leviäminen saadaan pidettyä aisoissa.

Ensi keskiviikkona Ainasoja kertoo Ylivieskan iltatorilla lisää vieraslajien torjumisesta.

"Paniikkiin ei kuitenkaan tarvitse mennä.

#