maanantai 16.12.2019 | 11:51
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Potta päähän ja menoksi

Tuovi Pulkkanen Kalajokilaakso
Ma 12.8.2019 klo 02:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Nivala-lehden päätoimittaja Risto Puolimatka kirjoitti heinäkuun loppupuolella pääkirjoituksessaan, että pyöräilykypärä pyöräilijän päässä on edelleen valitettavasti enemmän poikkeus kuin sääntö.

Olen itse yli 20 vuotta ihmetellyt samaa asiaa, ja sen puolesta ja vastaan puhujia. Miten niin selkeästä asiasta voi saada niin hankalan ja vaikean. Mielestäni kysymys on asenteesta, koska kustannuskysymys se ei ainakaan saisi olla.

Olen koko kesän ajan pyöräillyt työmatkat ja on ollut ilo huomata, kuinka monen päässä pyöräilykypärä kuitenkin on.

Syy, joka sai minut aikoinaan käyttämään pyöräilykypärää, on vanhemman lapseni pienenä esittämä kysymys. Hän tiedusteli ennen kuin kunnolla edes osasi puhua, että eikö aikuisen kallo halkea, kun laitoin hänelle kypärää päähän pyörälenkille.

En voinut vastata, että ei voi, ja niin ajoimme sillä pyöräilyreissulla ostamaan kypärän myös äidille. Siitä asti olen sitä käyttänyt miettimättä, miltä se näyttää tai sopiiko sen minulle. Ne ovat nimittäin useamman perustelut sille, että kypärää ei voi käyttää. Jos ne ovat ongelma, ne hoituvat sillä, että ei katso peiliin pyöräilemään lähtiessä, ja kun ostaa tarpeeksi ison kypärän, niin kyllä se sopii.

Huono perustelu on myös se, että kun ajaa hiljaa, ei tarvitse kypärää. Ei auttanut hiljaa ajaminen, kun vuosia sitten syksyn pimeällä yö olikin vetänyt pyörätien mustaan jäähän ja se selvisi vasta, kun olin kääntymässä tien toiselle puolelle. Vauhtia ei ollut juuri yhtään, mutta katolleen mentiin ja komeasti. Samalla selvisi se, että ei ole epäilystäkään siitä, mikä maahan osuu useimmiten ensimmäisenä. Se on nimittäin pää. Ja se ottaa kosketusta niin, että paukahtaa. Kypärä oli se, joka pelasti. Se halkesi, mutta kallo ei. Mojova aivotärähdys ja mustelmia ympäri kehoa kyllä tuli, mutta pää pysyi ehjänä.

Liikenneturva on kampanjoinut pitkään ja näkyvästi kypärän käytön puolesta. Kiistelty kypäräsäännös roikkuu mukana uuden hallituksen tieliikennelakiehdotuksessa. Pyöräliitto vastustaa kypäräsäännöstä vedoten muun muassa siihen, ettei kypärälakien hyödyistä ole näyttöä. Liiton mukaan ihmisten patistaminen kypärän käyttöön vähentää pyöräilyn houkuttelevuutta. Ulkonäkö on kyllä kehno perustelu sille, että kypärää ei käytetä.

Arvostan lajia urheilumielessä harrastavia ja kilpapyöräilijöitä. Heidän päässään kypärä on aina. Muut pyörän päälle nousevat voisivat ottaa heistä mallia, muuttaa asenteitaan ja olla esimerkkinä jälkipolville. Vain sitä kautta lapset ja nuoret saadaan käyttämään pyöräilykypärää. Onhan laskettelurinteissäkin suurimmalla osalla jo kypärä. Miksi sama ilmiö ei voisi tulla kaduille ja teille? Ainakin samaa kypärää voi käyttää molemmissa lajeissa. Miksi se on rinteessä cool, mutta pyöräilyssä siitä tulee potta, joka ei sovi päähän?

tuovi.pulkkanen@kpk.fi

#