maanantai 16.12.2019 | 12:25
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kuivuus on vaikuttanut viljasatoon ja sato jää keskinkertaiseksi – Ylivieskalaisella Saaren tilalla uskoa tulevaisuuteen riittää

Tuovi Pulkkanen Kalajokilaakso
Ma 12.8.2019 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kuivuus näkyy syksyn viljasadossa, mutta ylivieskalainen Tuomas Saari on tyytyväinen, että viljelyssä on erilaisia eloperäisiä ja multaisia maita. Saaren viljatilan pääkasvit ovat tänä vuonna kaura ja ohra. Lisäksi viljelyssä on nurmea eri muodoissa.

– Hietaisimmat maat ovat kärsineet kuivuudesta eniten. Ne ovat poutineet ja vesi ei ole riittänyt niillä niin hyvin kuin multamailla.

Sadepilvet, joita ei ole ollut paljon koko kesänä ovat kiertäneet Saaren viiden kilometrin säteellä kotitilasta olevat pellot.

– Vain yksi 13 millin sade osui tähän heinäkuun aikana, mutta se ei paljon pelasta.

Tulevan sadon kilomääriä Saari ei lähde ennustamaan ennen puintia, mutta toteaa, että alueelliset erot ovat isoja.

– Veikkaan, että sadosta tulee viime kesän kaltainen, eli sato jää alle oman keskiarvon.

Vaikka viime kesäkin oli kuiva, se poikkeaa tästä kesästä siinä, että nyt alkukesä oli hyvä.

– Kaikki viljat pääsivät itämään hyvin ja kuivuus alkoi vaikuttaa niihin vasta heinäkuussa. Viime vuonna kuivuus vaivasi keväällä ja viimeiset viljat itivät vasta juhannuksen sateiden jälkeen.

Eri viljoilla ja lajikkeilla on eroja kuivuuden sietämisessä ja mihin kasvu asteeseen kuivuus ajoittuu. Viljan tultua tähkälle veden puute vaikuttaa eniten jyvän täyttymiseen. Nyt viileämmät säät ovat tuoneet hieman helpotusta tilanteeseen.

– Kuivuutta ei osaa ennustaa ja omat valinnat perustuu lajikkeisiin, joissa pitäisi olla iso jyvä ja korkea hehtolitrapaino. Semmoiselle viljalle on yleensä kysyntää, Saari sanoo.

Puinnit Saari aloittaa murskeviljan puimisella viikon sisällä. Kuivattavan viljan puinnin aloitus menee normaalilla aikataululla ja se päästään Saaren arvion mukaan aloittamaan loppukuusta.

– Kesän olosuhteet eivät vaikuta siihen, mitkä viljat murskataan. Murskattava vilja menee tiloille sopimusten mukaan.

Saari sanoo, että tänä syksynä pellot ovat kirjavia ja jos niitä katsottaisiin ylhäältä päin, niiltä erottuisi selkeästi salaojat ja eri maalajien multaisimmat kohdat.

– Niiden kohdalla vilja on vielä vihreää, kun muualla se on jo tuleentunut kuivuuden vaikutuksesta. Se aiheuttaa oman haasteensa siihen, milloin puinti pitäisi aloittaa. Lisää jännitystä viljasadon onnistumiseen tuo se, että mittari on mennyt pakkasen puolelle jo kahtena yönä elokuun alkupuolella. Jos vilja ei ole kypsää, pakkanen saattaa vioittaa sitä ja kuivattaa jyvät.

Saari on isännöinyt tilaa vuodesta 2006 lähtien ja kuluviin vuosiin on mahtunut jo monenlaista kesää. Kuivuuskaan ei ole uutta.

– Kesä, jolloin tila siirtyi minulle oli niin kuiva, että Pylväsoja kuivui ja sen pohjalla saattoi kävellä pikkukengillä. Nyt oja on lähes yhtä kuiva. Silloin se oli poikkeuksellista, mutta nykyisin entinen poikkeus taitaa olla normaalia.

Saari haluaa uskoa tulevaan, vaikka alaa varjostaa yleinen heikko kannattavuus ja epävarmuus tulevasta.

– Tämä on hieno ammatti, jossa luontoa ja kasvua tulee seurattua läheltä, ja kaikki vuodet jollakin tavalla erilaisia, Saari toteaa viljelystä.

"Kaikki viljat pääsivät itämään hyvin ja kuivuus alkoi vaikuttaa niihin vasta heinäkuussa.

Turveperäisillä pelloilla kuivuutta on vähiten

Tuovi Pulkkanen

Maaseutuasiamies Pekka Nikula Ylivieskasta sanoo, että puinnin aloitusaika on tänä vuonna alueella keskimääräinen. Yleensä puinti alkaa elokuun puolen välin jälkeen ja säästä riippuen aloitusajankohta osuu tänä vuonna siihen.

– Ne, jotka litistävät viljan eläinten rehuksi aloittavat puinnin reilun viikon sisällä.

Valtakunnan tasolla on uutisoitu, että viljasadosta tulee hyvä, mutta Nikula toteaa, että se ei pidä paikkaansa tällä alueella.

– Viljat kärsivät kuivuudesta ja osa viljoista on tuleentunut kesken. Riippuu kuitenkin hyvin paljon maalajista ja maan kasvukunnosta, kuinka paljon kuivuus on vaikuttanut.

Nikulan mukaan voidaan kuitenkin jo tässä vaiheessa todeta, että sato ei ole hyvä.

– Epäilen, että ei päästä ihan keskinkertaiseenkaan satoon, mutta se nähdään, kun puinnit alkavat. Sato on kärsinyt kuivuudesta sekä määrällisesti että laadullisesti. Jyvät jäävät pieniksi, hehtolitran paino on pienempi ja muutenkin laatu kärsii.

#