maanantai 16.12.2019 | 11:35
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Seppo Kankaan kolumni: Sylkykuppeja ynnä muuta kiinalaista

Kalajokilaakso
Ke 14.8.2019 klo 00:00 [päivitetty ke 08:06]

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Hongkong on viime kuukausina pysynyt uutisten kestoaiheena. Miljoonakaupungista kiirii tietoja jo pitkään jatkuneista levottomuuksista, jotka ovat muuttuneet koko ajan väkivaltaisemmiksi.

Viimeksi uutisoitiin kaupungin lentokentän sulkemisesta, kun levottomuudet levisivät myös sinne. Paikan päällä käyneenä voi vain kuvitella, millainen kaaos syntyy jättimäisen lentokentän sulkemisesta ja lentojen pysäyttämisestä.

Hongkongin lentoasema on yksi maailman parhaista. Se on helposti hahmotettava, koska sisään tullessa näkee korkealta tasanteelta koko valtavan terminaalirakennuksen perälle saakka. Ainakin lennot Eurooppaan löytyvät helposti.

Kävimme Hongkongissa helmi-maaliskuussa 2015, kun tyttäremme oli paikallisessa yliopistossa opiskelijavaihdossa. Siksi tuleekin seurattua kaukaisen kolkan uutisia mielenkiinnolla.

Levottomuuksissa on kyse paikallisen väestön ja Kiinan hallinnon erimielisyyksistä, jotka ovat kyteneet pinnan alla jo pitkään – siitä lähtien, kun Britannia luovutti alueen Kiinalle vuonna 1997.

Hongkong on Kiinan erityishallintoalue, jossa on totuttu länsimaiseen yhteiskuntajärjestelmään. Paikallisten kanssa keskustellessa tuli hyvin selväksi, ettei Kiina isäntämaana moniakaan tyydyttänyt. Pelko oikeuksien kaventamisesta tuli toistuvasti esille, ja siitähän levottomuuksissakin perimmältään on kyse.

Hongkongissahan on ainakin periaatteessa mielipiteenvapaus, vapaa lehdistö ja riippumaton oikeuslaitos sekä oma valuutta, toisin kuin muualla Kiinassa.

Erityisen selväksi honkongilaiset tekivät sen, kuinka he halveksivat mannerkiinalaisia. Heidän sanottiin olevan sivistymättömiä, huonokäytöksisiä, äänekkäitä ja epäsiistejä.

Saimme siitä itsekin tuntumaa. Asustelimme Kowloonin puolella. Yhtenä lauantaina siellä pidettiin maalaismarkkinat, joka kokosi varmaan tuhansittain mannerkiinalaisia sekä myymään että ostamaan tuotteita.

Totta tosiaan, meno oli äänekästä, ihmiset tungeksivät röyhkeästi, metelöivät ja – syljeksivät pitkin katuja. Hajukin poikkesi muiden päivien ominaistuoksusta.

Kävi myös selväksi, miksi hotellin hissin ovipieliin oli laitettu vadin kaltaisia kulhoja. Ne olivat sylkykuppeja mannerkiinalaisia varten. Toiset osuivat niihin taitavammin, toiset huonommin.

Muuten Hongkong oli äärimmäisen siisti ja turvallisen oloinen suurkaupunki. Yölläkin uskalsi liikkua niin metrolla kuin kävellenkin.

Metro olikin elämys, varsinkin ruuhka-aikaan. Ihmismassat vyöryivät juniin ja niistä ulos sellaisella paineella, että virtaan joutuneen oli turha pyristellä pois. Onneksi kanssakulkijat olivat sen verran matalampia, että tummien päiden ylitse oli helppo löytää tutut matkakumppanit, vaikka välillä jouduttiin erilleen.

Toisenkin kerran voisi käydä, muttei ehkä juuri nyt.

Seppo Kangas

seppo.kangas@kalajokilaakso.fi

Hajukin poikkesi muiden päivien ominaistuoksusta.

#