maanantai 16.12.2019 | 11:56
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Vesa Jaakola Maailmalta-kolumnissaan: Kashmirin selkkaus pahenee

Kalajokilaakso
Ke 14.8.2019 klo 00:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Intian ja Pakistanin kiistely Kashmirin alueesta kuuluu maailman ratkaisemattomiin kestoselkkauksiin. Siihen verrattavia kestoltaan ja vaikeusasteeltaan on kaksi: Lähi-idän perusselkkaus Israelin ja palestiinalaisten kesken ja Koreoiden kestoselkkaus Kaukoidässä.

Uusimpana käänteenä Kashmirin selkkauksessa Intian hallitus lakkautti elokuun alussa Intian puolen itsehallinnon ja aikoo hallita sitä suoraan New Delhistä. Pakistan on tuominnut tiukasti Intian yksipuolisen toimen ja on viemässä sen YK-käsittelyyn.

Kashmirin selkkaus alkoi vuonna 1947 ja on jatkunut jännitteisenä, ajoittain väkivaltaisenakin jo 72 vuoden ajan. Siinä on historiansa lisäksi monia muita ulottuvuuksia: geopoliittinen, etninen, uskonnollinen, kulttuurinen, kansainvälisoikeudellinenkin.

Kashmir on tavallaan entisen brittihallinnon jakamaton ongelmapesä. Brittien lähdettyä Intian niemimaalta sinne muodostettiin rauhattomissa oloissa kaksi valtiota, hinduenemmistöinen Intia ja muslimienemmistöinen Pakistan. Väkivaltaisista väestönsiirroista jäi ikäviä muistijälkiä maiden suhteisiin.

Valtioiden rajasta Kashmirin alueella syntyi kiivas riita. Siellä väestön enemmistö oli ja on yhä muslimeita, mutta aluehallinnon johdossa oli hindu, maharadza Hari Singh. Hän jätti auki kysymyksen, kumpaan valtioon Kashmir tulisi liittää - elätellessään toivoa jopa alueen itsenäistämisestä.

Pakistanin hallituksen näkemyksen mukaan tuolloin ja yhä muslimienemmistöinen alue kuuluisi luonnostaan Pakistanille. Riitelyssä Kashmirin omistamisesta Intia ja Pakistan ovat ajautuneet monta kertaa aseellisiin yhteenottoihin.

Ensimmäinen sota Kashmirista käytin 1947–48. Se päätettiin YK-turvallisuusneuvoston kätilöimään tulitaukoon. Sitä tuolloin perustettu UNMOGIP-rauhanturvaoperaatio yhä valvoo, valvojina myös suomalaisia upseereita.

YK-päätöslauselmassa määrättiin tulitaukolinjan lisäksi kansanäänestys siitä, kumpaan valtioon kiista-alueen väestö haluaisi kuulua. Tätä äänestystä ei ole kyetty järjestämään Intian vastustuksen vuoksi. Kansanäänestyksen tuloksena se todennäköisesti menettäisi Kashmirin Pakistanille.

Kashmirin selkkauksella tehdään kummassakin maassa myös sisäpolitiikkaa. Tuore näyttö tästä on Intian pääministerin Narendra Modin hindupuolueen kampanja kesän parlamenttivaaleissa. Hän lupasi äänestäjille lakkauttaa Intian puoleisen Kashmirin erityisaseman ja ottaa sen osaksi valtionhallintoa. Näin hän äskettäin tekikin ja selkkaus paheni entisestään.

Kansainvälisesti valvottua tulitaukoa on Kashmirissa rikottu monta kertaa, toistuvasti. Toinen iso sota alueesta käytiin vuonna 1965 Pakistanin lisättyä sinne sotilasvoimaansa. Taistelut päätettiin tuolloin Neuvostoliiton välittämään aselepoon.

Tulitaukoa heikentää osaltaan myös muunlainen aseellinen toiminta alueella. Intia syyttää Pakistania terrori-iskuista intialaiskohteisiin. Pakistan syyttää puolestaan Intiaa muslimien huonosta kohtelusta, jopa räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista Kashmirin intialaispuolella.

Kashmirin selkkaukseen ei ole näköpiirissä osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Se on vanhetessaan vain vaikeutunut, kaiken muun lisäksi myös kansallisen kunnian puolustamisen syistä.

Kashmirin selkkaus on vaarallinen siksikin, kun molemmat osapuolet ovat ydinasevaltoja. Toivottavasti ydinaseet pystytään rajaamaan pois selkkauksen asearsenaaleista.

Vesa Jaakola

Kirjoittaja on

emeritusdiplomaatti

#