maanantai 16.12.2019 | 11:50
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Metsästyskoiriin kohdistuu nyt susiuhka – Raudaskylällä tilanne vaikuttamassa hirvijahtiin

Hannu Verronen Kalajokilaakso
Ke 14.8.2019 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Susilaumat ovat vaikuttamassa Kalajokilaaksossa tänä syksynä alkavaan metsästyskauteen, sillä metsästyskoiriin kohdistuva uhka on susien määrän vuoksi kasvanut. Ylivieskan Raudaskylän metsästysseuran sihteeri, hirviporukan jäsen Juha Isokoski arvioi, että koirien käyttöä voidaan joutua hirvijahdissa rajoittamaan. Raudaskylän riistamailla eletään hyvinkin jo toista vuotta susien varjossa.

–  Viime vuonna heinäkuusta vuoden loppuun löysimme susilaumojen jäljiltä viisi hirvenraatoa. Nuo me löysimme, todellinen määrä voi olla isompi. Kun hirvijahti taas alkaa, on varottava milloin ja mihin koirat päästää. Metsästäjän on pystyttävä seuraamaan tiiviisti mukana, jotta koirilla olisi turvaa, Isokoski pohtii.

Kun koira metsästystilanteessa on aiemmin haukkunut, se on ollut metsästäjälle ilo. Enää se ei sitä välttämättä ole, koska haukunnan tiedetään paljastavan susilaumalle saaliin.

– Koiraa, niin lemmikkikoiraa kuin metsästyskoiraa pidetään perheenjäsenenä. Se kuumentaa ihmisten suhtautumista susiin. Toivon susiasiaan yleisesti ottaen malttia. Jos susi kuitenkin kävisi pihassani oman koirani tai vasikkani kimppuun, tuskin voisin olla toimimatta. Seuraamukset olisivat sitten mitä olisivat, Isokoski miettii.

Ennen kuin hirvenmetsästys käynnistyy 12. lokakuuta, on alkamassa kanalintujen ja jäniksen pyynti. Kyyhkysjahti on alkanut ja vesilintujen pyynti alkaa 20. elokuuta. Jäniksen pyynti alkaa 1. syyskuuta ja kanalintujen metsästys, kun saadaan valtioneuvoston asetus riistalaskennan tietojen analysoinnin jälkeen.

Metsästyskoirien raudaskyläläinen harrastaja Minna Jalonen on huolestunut susitilanteesta. Hän metsästää kanalintuja länsisiperianlaikoillaan ja lisäksi antaa hirviporukan käyttöön norjanharmaansa Rajakummun Hiisin, joka on kelpo koira myös karhunpyyntiin.

Raudaskylän hirviporukan koira, Minna Jalosen norjanharmaa tuntee hyvin Juha Isokosken.
Hannu Verronen

– Kun muutin Kuhmosta Ylivieskaan työn perässä 14 vuotta sitten, olen iloinnut täällä Pohjanmaan riistamaista. Ilahduttavinta oli, ettei täällä ollut susia kuten meillä Kuhmossa oli ollut. Pystyin hankkimaan länsisiperianlaikat, jollaisiin olin lapsuudenkodissani kiintynyt.

Susien läsnäolo metsässä aiheuttaa metsästyskoirien omistajalle pelottavan tilanteen.

– Olen joutunut keskeyttämään metsästyksiä ja ottamaan koiran autoon turvaan. Tilanne on uhkaava, jos pantasusien lauma on vuorokaudesta toiseen samassa ruudussa.

Minna Jalonen rakastaa metsästyskoirissa niiden omanlaistaan villiä luonnetta, kun jahti on käynnissä.

– Miksei metsästyskoirilla saisi olla oikeutta toteuttaa omaa luonnettaan? Miksi sellainen halutaan jättää vain susille? Täällä ihmisten asutusten keskellä sudet menettävät oikean luontonsa, kun ne tottuvat ihmisiin.

Susien määrästä Raudaskylällä ei ole nyt sulan maan aikana otettavissa oikein selkoa, koska jälkiseuranta on nyt hankalaa. Isokoski toteaa, että susien määrä on lumeltakin vaikea selvittää.

– Susilauma kulkee lumessa yksissä jäljissä. Yksilöiden erkaantuminen saattaa tapahtua vasta matkan päässä.

Metsästäjien käsitys susimääristä eroaa siitä, mitä susitutkijat tai luonnonsuojelijat ajattelevat.

– Toimittaja Lauri Kontro kysyi pari vuotta sitten televisiossa luonnonsuojelijoilta Sallan tilanteessa. Siellä piti olla 6 sutta, ammuttiin 11. Menikö susimäärä viisi miinukselle?

"Miksei metsästyskoirilla saisi olla oikeutta toteuttaa omaa luonnettaan? Miksi sellainen halutaan jättää vain susille?

Kanalintukannat olleet kasvussa

Hannu Verronen

Valtioneuvosto asetus on määräämässä kanalintujen metsästyksen syksyn aloitushetken. Kannat ovat Suomessa edelleen kasvaneet. Se tilanne on myös Ylivieskan Raudaskylällä. Edellisen kesän laskennoissa havaittu kanalintutiheyksien kasvu takavuosien aallonpohjan jälkeen näyttäisi siis jatkuvan.

Kuluvan kesän sää on ollut pääosin otollinen kanalintujen pesinnälle. Kesäkuun lämpötilat noudattelivat pitkänajan keskiarvoja, ainoastaan maan etelä- ja itäosissa oli normaalia lämpimämpää. Kanalintujen pienten poikasten selviytymisen kannalta oleellinen kesäkuun loppu ja heinäkuun alku oli normaalia vähäsateisempi ja kylmiä jaksoja ei juuri ollut, joten poikasten säilyvyys on ollut hyvä.

Maanlaajuisesti teeren ja pyyn keskimääräiset tiheydet kasvoivat noin 15 prosenttia, kun taas metson tiheys pysyi viimevuotisella tasolla. Metson, teeren ja pyyn pesintä on myös onnistunut suuressa osassa maata hyvin, sillä poikasosuudet ja poikasten määrät olivat suhteellisen korkeita, vaikka viime vuoden lukuihin ei aivan yllettykään

Metson tiheydet kasvoivat riistakolmiolentojen perustella miltei koko pohjoisessa Suomessa. Lapissa aletaan lähestyä jo 31-vuotisen laskentahistorian huipputiheyksiä. Rannikko-Pohjanmaalla tiheydet nousivat viiden edellisvuoden keskiarvosta noin 50 prosenttia. Teerikanta jatkoi vahvaa kasvua miltei koko maassa, korkeimpia tiheyksiä havaittiin Rannikko-Pohjanmaalta. Pyykantojen kasvu lähestyy historian huippua.

Susi (Canis lupus)

on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs.

on biologisesti määriteltynä samaa lajia kuin kesy koira. S

on villeistä koiraeläimistä suurin.

pohjoisista petoeläimistä susi on kaikkein sosiaalisin eläin, joka elää mieluiten perheyksiköstä muodostuneessa laumassa. Sudet kommunikoivat asennoilla, eleillä, ilmeillä, hajumerkein ja ulvomalla.

ulvonta voi olla merkki saalistamaan lähdöstä, reviirin vartioimisesta tai lauman koolle kutsusta.

suden turkki on karvainen kullankeltainen tai hopeanharmaa.

on villeistä koiraeläimistä suurin. Ruumiin pituus: 100-140 cm, häntä 35-50 cm Paino yleensä 20-50 kg, mutta yli 70 kg painoisia yksilöitä tavataan Uros on naarasta kookkaampi.

Lähde: Suurpedot. fi

#