maanantai 16.12.2019 | 11:51
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Hautakivet tarvitsevat säännöllistä hoitoa: Jäkälän ja sammalen saa irti kotikonstein, jos tilanteeseen puuttu tarpeeksi ajoissa

Hanna Soini Kalajokilaakso
Ti 13.8.2019 klo 17:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Hautakivet likaantuvat ja voivat alkaa kasvaa sammalta ja jäkälää jo muutamassa vuodessa, jos niistä ei huolehdi. Harri Alanko Ylivieskan Kivihiomosta kertoo, että joillekin ihmisille hautakiven puhtaus on tärkeää ja joidenkin mielestä hautakiven pinnalla kasvava jäkälä taas on kaunis, luonnollinen elementti.

Piti jäkälästä tai ei, Alangon mukaan hautakivestä kannattaa huolehtia, jotta se kestää hyvälaatuisena pidempään.

– Kaikkea pitää huoltaa, oli kyseessä sitten auto tai hautakivi, Alanko toteaa.

Hänen mukaansa sammal ja jäkälä tulisi puhdistaa ainakin kiven etuosasta, jottei se vaurioita tekstin kultausta.

– Jos sammal on ollut kirjoituksen päällä vuosia ja sen rapsuttaa pois, vie se tekstistäkin värin mukanaan.

Alanko kertoo, että hautakiviä likaavat sammalen ja jäkälän lisäksi hautausmailla kasvavat puut, etenkin havupuut, sillä sateella niistä valuu kivien päälle muun muassa siitepölyä. Hautakiven pinnalle voi sateella roiskua myös hiekkaa. Ilmansaasteetkin voivat liata niitä.

Riippuu myös hautakivestä, kuinka herkästi sammal, jäkälä ja lika tarttuvat siihen.

– Lohkottuun ja sahattuun kivenpintaan lika tarttuu parhaiten. Hiottuun kiiltopintaan se ei tartu niin helposti, ja lähtee hyvin pois. Mutta jos sellainenkin hautakivi on kymmenen vuotta hoitamatta, niin kyllä lika myös siihen ottaa, Alanko sanoo.

Monissa hautakivissä tekstillinen etuosa onkin hiottu kiiltäväksi paitsi kauneuden, myös sen vuoksi, että se pysyisi paremmin puhtaana.

Alanko kertoo, että hautakiviä voi itse huoltaa pesemällä niitä säännöllisesti vaikkapa kukkien kastelun yhteydessä. Pesemiseen sopii vesi ja esimerkiksi astianpesuaine tai mäntysuopa ja välineeksi käy karkea harja tai pesusieni. Karkealla harjalla voi pestä kiven sivut ja taustan, mutta tekstipuolta sillä ei saa pestä, ettei kiven kirjoitus vaurioidu.

Alanko vinkkaa, että hautakiviä kannattaa pestä sateen jälkeen, sillä silloin sammal ja jäkälä ovat pehmentyneet ja ne lähtevät helpommin irti.

Jos sammal on ehtinyt vuosien varrella tarttua kiveen lujasti kiinni, ei se irtoa enää kotikonstein. Silloin puhdistus ja mahdollinen kultauksen huolto vaatii Alangon mukaan ammattilaisen apua.

Ylivieskalainen biologi ja opettaja Esa Härmä kertoo, että kivien sammaloituminen ja jäkälöityminen on normaalia, ja niin tapahtuu myös luonnossa. Valoisat hautausmaat ovat jäkälälle otollisia kasvuympäristöjä.

– Jäkälä on opportunistinen otus, joka tykkä valosta ja pärjää vähillä ravinteilla. Ne ovat nimenomaan hankalien paikkojen kasveja. Siellä missä on valoa ja sopivaa kiinnityspintaa, on myös jäkälää, Härmä sanoo.

Hän kertoo, että jäkälät ovat 80-luvun jälkeen lisääntyneet etenkin kaupunkiympäristöissä, sillä savukaasuista on tullut puhtaampia, eikä enää ole niin paljon jäkälöitä haittaavia happamia ilmansaasteita.

"Jäkälä on opportunistinen otus

#