Paikallisuutiset

Ylivieskan kaavakiista laajeni suojellun kauppalailmeen purkamisvaateeseen – "Loivasti kaartuvan kadun kaksikerroksiset liikerakennukset kertovat historiasta"

Ylivieskan kaavakiista Kauppakadulla jatkuu. Se laajenee kauppalailmeen purkamisvaateeseen. Nordean paikalle poikkeamisluvalla rakentavaVesa Aitto-oja haluaa edelleen uuden kaavamuutoshankkeen, joka korvaa tonttinsa naapurikortteleissa olevan Antti Rantalan ja Martti Haikolan rakennusliikkeiden hankkeen. Kun hänen tontilleen ulottuva uusi kaavamuutos vaatisi maakunnallisesti suojelun kauppalailmeen purkamisen, hän haluaa myös sitä.

– En näe Oulusta asti mitään merkitystä kauppalailmeellä. Tärkeintä olisi se, että kaikkia rakennusliikkeitä kohdeltaisiin tasapuolisesti. Kaavoitus haisee pahasti kun Rantalan Raven tontin tehokkuuslukua nostetaan 1,6:een. Minua leimataan ahneeksi, tyhmäksi ja yhteistyökyvyttömäksi, vaikka en ole vaatimassa edes samaa kuin muille, Aitto-oja sanoo.

Oulaisten kaupunki kysyi Aitto-ojan mukaan naapurit mukaan rakennusoikeutta lisäävään kaavahankkeeseen, joten hän ihmettelee miksei Ylivieska tee samaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Minulla oli purkulupa Nordea-talolle jo saatuna ennen Rantalan ja Haikolan kaavamuutoshanketta. Olin toki laittanut purkuluvan mukaan luonnoskuvan uudesta rakennuksestani 3-kerroksisena, kun suojeluasiat sen silloin vaativat. Rakennuksen purkuun johti vuoden 2004 tulva, joka pilasi rakennuksen ja vei vuokralaiset. Mitään korvausta vahingoista en saanut, kun rakennus oli yhtiöni nimissä ei minun yksityishenkilönä. Autopaikat pitää tehdä maanpäälliseksi, jottei tulva niitä uhkaa.

Aitto-oja haluaa tonttinsa rakennusoikeuden nostettavaksi uudella kaavalla samaan kuin naapurikorttelien kaavamuutoksessa Antti Rantalan Rave Rakennus Oy:n ja Martti Haikolan Observo Oy:n. Kyse olisi rakentamisen tehokkuusluvusta e=1,24. Vesa Aitto-ojan tarkistettu luku on e=0,91. Kun e-luku pienenee, sitä vähemmän rakennusoikeutta on.

– Jos rakennusoikeuteni nostatettaisiin uudella kaavamuutoksella samaan, voisin rakentaa Nordean paikalle 4-5-kerroksisen talon. Kun poikkeamisluvalla saan rakentaa vain 3-kerroksisen. Menetän rakennusoikeutta noin 500 neliötä, mielelläni maksaisin siitä kaavamuutoksen tuomana hyötynä, Aitto-oja laskee.

Aitto-ojan tontin jäljellä olevan rakennusoikeuteen vaikuttaa se, että sinne on jo yksi talo rakennettuna.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Viime perjantain lehtijutussa Aitto-ojan rakennusoikeutta väitettiin virheellisesti e=1,2:ksi. KaupunginarkkitehtiRisto Suikkari pahoittelee virhettä. Se johtui tilastolomakkeen virheestä.

– Huomasimme virheemme lehtijutun julkaisemisen jälkeen. Olimme sitä oikaisemassa. Toimittaja kuitenkin ennätti soittamaan ja sopimaan haastattelun tähän lehtijuttuun, jossa virhe oikaistaan.

Suikkari arvioi, ettei rakennustehokkuuden uusi lukukaan muuta Aitto-ojan tilannetta olennaisesti. Siihen vaikuttavat uusi rakennuslaki ja sen mukaiset kaavan rakentamismääräykset

– Hänen tonttinsa ottaminen kaavamuutosvalmisteluun, johtaisi hänen tonttinsa arvioimisen uuden lain ja rakennusmääräysten mukaan. Tällöin hänen rakennusoikeutensa voisi pudota nykyistäkin pienemmäksi. Tehdyistä sopimuksista ja lupapäätöksistä pitäisi pitää kiinni.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Suikkari ei ymmärrä Aitto-ojan halua kaava-hankkeeseen, kun tämä saisi poikkeamisluvalla lisää rakennusoikeutta ilman, että tarvitsee osallistua kaavamuutoksen kustannuksiin. Tämä sai purkaa paikallisesti suojelun rakennuksen alueelta, jossa on maakunnallisesti suojeltu kauppalailme.

– Kaavamuutos käsittelee kokonaisia kortteleita ja Aitto-ojan vaade yhtä tonttia. Raven korttelissa on kaksi tonttia, toisen tehokkuus 0,76 ja toisen 1,61. Raven isomman rakennusoikeuden tontilla rakennusoikeus ei nouse merkittävästi, koska sitä on valmiiksi 1,25.

Rantalan ja Haikolan kaavamuutosalueella ei pureta yhtään kauppalailmeen suojeltua rakennusta.

– Kaavamuutoshanke ei vaikuta haitallisesti Kauppakadun suojeltuun kauppalailmeeseen, kun kortteleiden alueella ei ole historiallisen katumiljöön rakennuksia. Kiistaan en ottaisi mukaan Kauppala-ilmettä ja suojelukysymyksiä, koska suojeluratkaisut pitää harkita kiinteistökohtaisesti, Suikkari toteaa.

Kaavakiista leimahti Ylivieskan Kauppakadulla: "Tarkoitushakuista sabotointia", "Epätasa-arvoista kohtelua", "Selkäänpuukottamista", "Jääviyttä"

Ylivieskan kauppalailme

Ylivieska oli ennen kaupungiksi tuloaan kauppala ja tuon ajan ilmeestä kertovia Kauppakadun katumiljöön rakennuksia maakunnan viranomaiset haluavat säilyttää yhteistyössä Ylivieskan kaupungin kanssa.

Kauppalailmeestä kertoo ravintola Myllyranta ja sen puolella Kauppakatua olevat kaksi rakennusta Valtakadulle päin, Kauppakadun toisella puolella oleva OP:n siipi sekä ehkä Nordean tilalle poikkeamisluvalla rakennettava Aitto-ojan uudisrakennus sekä Rautatiekadun entinen Kalajokilaakson Osuusliikkeen leipomo.

Kauppalailmettä kuvataan: ”Loivasti kaartuvan kadun kaksikerroksiset liikerakennukset. Ne kertovat historiasta ja elinkeinotoiminnan kehittymisestä”, ”Rakennuksista useimmat on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla”.

Lähde: Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Ylivieska

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä