Paikallisuutiset

"Peruspalveluyhtymä Kallio kestää uudetkin sote-uudistukset" – Yhtymäjohtaja Johanna Patanen näkee kuntayhtymän onnistumisen vaativan kuntien välistä luottamusta

Johanna Patanen on palannut hoitamaan Kallion yhtymäjohtajan virkaa. Hänen mielestään yhtymän pitää katsoa eteenpäin, vaikka tulevaisuuden ennakoiminen on haastavaa.
Johanna Patanen on palannut hoitamaan Kallion yhtymäjohtajan virkaa. Hänen mielestään yhtymän pitää katsoa eteenpäin, vaikka tulevaisuuden ennakoiminen on haastavaa. Kuva: Hannu Verronen

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on nyt maakunnan eteläosassa niin vahva ja osaava toimija, että yhtymäjohtaja Johanna Patanen uskoo sen houkuttavan liittymään uusia jäsenkuntia. Nykyiset yhtymäkunnat Nivala, Ylivieska, Alavieska ja Sievi ovat hioneet ja kehittäneet toimintoja yhdessä jo vuoden 2008 alusta. Lopputulos Patasen mielestä se kestää myös mahdollisissa tulevaisuuden myrskyissä. Sitä hän ei kommentoi, että mikä tai mitkä voisivat olla uusia yhtymäkuntia.

– Mennyt sote-maakunnan valmistelu osoitti sen, että jonkinlainen oma sote-keskusalueensa tarvitaan tulevaisuudessakin tänne jokilaaksoihin. Maakuntamme alueet ovat niin erilaiset, että sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää huomioida kunkin alueen omat tarpeet ja niiden mukainen palvelujen järjestäminen.

Hän uskoo, että Sipilän hallituksen aikana alueella ja maakunnassa tehty sote-työ auttaa myös uuden Rinteen hallituksen aikana tehtävää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Patanen iloitsee, että Kallio palveluineen on jatkanut eteenpäin menoaan sinä aikana, kun hän oli 3,5 vuotta pois Pohjois-Pohjanmaan sote-maakunnan valmistelussa. Hän arvostaa sitä, kuinka palvelujonoja on pystytty lyhentämään ja purkamaan.

– Toiminnan ja talouden pitää kulkea käsi kädessä, kun uudistetaan tärkeitä, isoja ja kalliita palveluja. Se Kallio-yhtymässä osataan. Täällä oli heti alkuun ymmärrys siitä, että isossa organisaatiossa päättäjät luovat strategian ja asiantuntijat tekevät operatiivisen johtamisen.

Kalliossa onnistuttu purkamaan raskasta laitoshoitorakennettakin, mikä usein aiheuttaa isoja mielipidemyrskyjä. Terveyskeskuksen vuodeosastot ovat vain Ylivieskassa ja Nivalassa, kun pienemmän palvelutarpeen Sievissä ja Alavieskassa niitä ei ole.

– Hoitoa voidaan antaa muuallakin kuin vuodeosastolla. Ylivieskan ja Nivalan vuodeosastoille on voitu vähiinsä ottaa asiakkaita muualtakin kuin oman alueen kunnista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Uutta maakuntahallintoa valmistellut Hannu Leskisen 2017 elokuun Popster-raportti järkytti monia kuntapäättäjiä nimenomaan sen takia, että se oli vähentämässä kunnissa olevia vuodeosastoja.

– Leskinen löi faktat pöytään, mistä säästöjä voi hakea, Patanen toteaa.

Kallion organisaatiorakenne auttoi löytämään kuntien välistä luottamusta, jonka merkitys kuntayhtymissä Patasen mukaan korostuu.

– Yhtymähallitus oli Kallion puolella ja rakensi vuoropuhelun yhtymäkokousten kuntien poliittisiin päättäjiin. Isojen uudistusten tekeminen vaatii luottamusta ja sen tekeminen yhtymässämme osattiin. Täällä kuntalaisten tarpeet tunnistettiin ja palveluja lähdettiin kehittämään siltä pohjalta. Ohjaavana tekijänä oli se, että alueemme kuntien talous on tiukoilla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Patanen uskoo, että Kalliossa tehty kehitystyö ei mene hukkaan sittenkään, kun Rinteen hallituksen sote-lait saadaan näkyviksi joskus nykyisen hallituskauden loppupuolella 2023 mennessä. Oikea tapa Patasesta on tämä malli, että ensin tehdään laki ja palvelut sitten.

– Kallio on nyt haluttu työpaikka Etelä-Suomea myöten. Tekemistä ja kehittämistyötä meillä Kalliossa riittää ennen uutta soteakin. On ollut kehitettävää esimerkiksi perhepalveluissa.

Johanna Patanen

peruspalvelukuntayhtymä Kallion yhtymäjohtaja, valittiin virkaansa 2015 alusta, siirtyi keväällä 2016 Pohjois-Pohjanmaan sote-maakunnan valmisteluun, palasi sieltä takaisin yhtymäjohtajaksi elokuussa 2019

54-vuotias, syntynyt Kemissä, asuu Raahessa, kaksi aikuista lasta ja aviomies Ari Patanen, jonka myötä aiempi sukunimi Kiiskilä vaihtunut nykyiseksi

koulutukseltaan fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri, lisäksi hallinnon täydentäviä yliopisto-opintoja

oli Raahessa fysioterapia-osaston esimiehenä, Reisjärven sosiaali- terveysjohtajaksi 2004, ollut Kelallakin töissä, osallistui Selänteen alueen kuntaliitosvalmisteluun ja kuntayhtymän valmisteluun, ja sitten 2010 aloittaneen Selänne-yhtymän yhtymäjohtajaksi, josta nykyiseen tehtäväänsä

harrastaa liikuntaa ja kutomista

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä