Paikallisuutiset

Ylivieskan ja Sievin välisen tieosuuden leventäminen ja perusparannus alkanee ensi vuonna – "Pidän rahoituksen läpimenoa itsestään selvänä"

ValtiosihteeriMikko Koskinen liikenne- ja viestintäministeriöstä pitää itsestään selvänä, että hallitusohjelmassa sovittu 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus perusväylänpitoon toteutuu ja korjausvelan pienentäminen alkaa ensi vuonna.

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen alueella tämä tarkoittaa sitä, että Ylivieskan ja Sievin välisen tieosuuden parantaminen ja leventäminen käynnistyy ensi vuonna. Alueella on myös toinen kohde, joka nousee vilkkaan liikennöinnin vuoksi korkealle Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen hankelistalla. Se on Sievin ja Reisjärven välinen tieosuus.

– Rahoituskokonaisuus on valmisteltu hallitusohjelman mukaisesti. Lopullisesti asiasta päätetään vasta ensi vuoden budjetin yhteydessä, mutta asiasta vallitsee niin laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys, että pidän sen läpimenoa itsestään selvänä, Mikko Koskinen sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Perusväylänpidon tasokorotuksesta 20 miljoonaa euroa ohjataan vuosittain pysyvästi talvikunnossapitoon. Rahoitusta kohdennetaan Koskisen mukaan alueille, joissa talvi asettaa suurimmat haasteet.

Tiestön kunto on Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen suunnitteluyksikön päällikköRisto Leppäsen mukaan nykyisellään iso ongelma, johon luvissa olevalla noin 30 prosentin tasokorotuksella saadaan aikaan merkittävä parannus.

– Viitteitä on, että tulossa olisi noin 10 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun väyliin eli teiden lisäksi raide- ja vesiliikenteeseen. Tarve olisi noin 15 lisämiljoonalle vuodessa, mutta onhan tämä hyvä näinkin, Leppänen sanoo.

– Yksi vuosi ei pelasta mitään, mutta jos tasokorotus on voimassa ainakin hallituskauden, sillä on jo merkitystä, hän jatkaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Risto Leppänen iloitsee myös ensimmäistä kertaa laadittavasta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, jolla suunnitellaan tulevaisuutta 12 vuoden päähän.

Sievin–Ylivieskan -välin leventäminen ja kantavien kerrosten parantaminen on Ely-keskuksen tienpidon asiantuntijaAri Junkkarin mukaan ollut monta vuotta suunnitelmissa.

– Tie on kapea nykyisille liikennemäärille ja siinä on rakenteellisia ongelmia. Perusrahoituksella sitä ei ole voitu toteuttaa, koska se olisi haukannut huomattavan osa rahoista, hän kertoo.

Ylivieskan ja Sievin välisen tien kunnostaminen maksaa tämänhetkisen arvion mukaan 4–5 miljoonaa euroa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Toinen kiireesti kunnostusta vaativa tieosuus on Reisjärven ja Sievin välinen maantie 760, jonka kunnostamiseen kuluu arviolta 2–3 miljoonaa euroa.

– Tien parantaminen oli tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna, mutta tarvitsimme sen kunnosta tarkempaa tietoa, joten se siirtyi, Junkkari kertoo.

Junkkarin mukaan Ely-keskuksella on valmius aloittaa kohteet heti, kun rahoitus varmistuu.

Vilkkaisiin pääteihin ja päärataan viime vuosina keskittyneellä korjausvelkaohjelmalla kyettiin pysäyttämään pääväyläverkkojen huonontuminen ja korjausvelan kasvu, mutta alempiasteisille teille rahat eivät ole riittäneet.

– Vain tärkeimpiä ja pahimpia pätkiä on yritetty pitää kunnossa alemmilla tieverkoilla, Ari Junkkari toteaa.

Valtiosihteeri Mikko Koskisen mukaan perusväylänpidon tasokorotus koskee myös alempaa tieverkkoa ja niistäkin sekä julkisesti että yksityisesti ylläpidettäviä teitä.

Koko maan väylien korjausvelka on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa.

– 1,2 miljardia neljän vuoden aikana on merkittävä helpotus liikenneväyliin, mutta korjattavaa jää vielä tämän hallituskauden jälkeenkin, Koskinen toteaa.

Hän arvelee, että teiden ja väylien kunnossapidosta vallitsee niin suuri yhteisymmärrys valtakunnassa, että rahoitusta järjestyy myös tämän hallituskauden jälkeenkin.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Valtakunnallinen 12-vuotinen, jatkuvasti voimassa oleva, ajantasainen, tarpeiden ja tavoitteiden muutosten mukaan joustava pitkäkestoinen valtakunnallinen suunnitelma.

Laaditaan ensimmäisen kerran vuosille 2020–2031, laadinta parhaillaan käynnissä.

Liikennejärjestelmään kuuluvat muun muassa myös sitä käyttävät ihmisryhmät, elinkeinoelämän toimijat, liikennevälineet ja -infrastruktuuri, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikennetieto ja -palvelut sekä viestintäyhteydet.

Kattaa kaikki liikennemuodot.

Laaditaan yhdessä maakuntien, kaupunkiseutujen ja muiden toimijoiden kanssa.

Ottaa kantaa yleisiin yhteiskunnallisiin päämääriin, joiksi on linjattu muun muassa Suomen kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus.

Tavoitteena päättää suunnitelmasta keväällä 2020.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä