Talous

Jokilaaksojen yhdeksän seurakunnan yhtymä olisi velkainen, mutta 50 000 jäsentä toisi tarvittavia harteita: "Ei yhtymä paratiisia tuo, mutta se on ratkaisu moneen asiaan"

Jokilaaksoihin kaavailtu seurakuntayhtymä olisi toteutuessaan myös varsin merkittävä metsänomistaja

Kalajokilaakson rovastikunnassa vireillä oleva seurakuntayhtymä olisi velkainen, mutta sillä olisi harteita kantaa koko velkataakkaa. Näin kiteytyvät rovastikunnan seurakuntayhtymäselvityksen taloudelliset reunaehdot Kalajoen rovastikunnan rovastin ja Haapajärven kirkkoherraKari Tiirolan mukaan. Yhtymäselvitys on valmistunut ja alueen luottamushenkilöt pureskelevat sitä parasta aikaa.

– Yhtymän taloustilannetta on laskettu vuosin 2016-2018 tilinpäätösten perusteella ja yhteenlaskettu tulos noilta vuosilta on ylijäämäinen. Edellisten tilikausien ylijäämä kaikkien osalta on yhteensä kuusi miljoonaa euroa. Laskelmat osoittavat sen, että talouden pohja kestäisi huonommatkin tilinpäätökset tulevina vuosina, Tiirola summaa.

Mikäli seurakuntayhtymä toteutuisi, sillä olisi 50 000 jäsentä. Selvityksen mukaan veroprosentti olisi 1,75, mikä on alueella tällä hetkellä yleisin kirkollisveroprosentti.

Yhtymällä olisi lainaa viime vuoden perusteella kaikkiaan 7,3 miljoonaa euroa. Se tietää sitä, että 50 000 seurakuntalaisen yhtymässä lainaa olisi noin 144 euroa jokaista seurakuntalaista kohden. Lainakanta nousi vuonna 2017 2,2 miljoonalla eurolla, kun Nivalassa peruskorjattiin kirkkoa ja Haapajärvellä seurakuntakotia.

Lisää lainaa toisi Ylivieskan kirkon rakentaminen. Jos Ylivieskan kirkon rakentamiseen otettaisiin lainaa esimerkiksi viisi miljoonaa euroa, se nostaisi yhtymän velat 12,3 miljoonaan euroon, jolloin velkaa olisi 244 euroa jokaista seurakuntalaista kohden.

– Ei velkamäärä olisi tavaton näillä koroilla ja tilanteen pystyisi hallitsemaan. Tietysti tulevaisuus riippuu siitä, miten yhtymän valtion rahoitus ja seurakuntien verotulot kehittyvät. Lisäksi huomioitavaa on omien kustannusten säästö, toteaa selvitystyössä asiantuntijana mukana ollut tilintarkastajaAsko Vanhatupa.

Toteutuessaan seurakuntayhtymä olisi huomattava metsänomistaja, sillä alueen seurakunnat omistavat reilusti metsäalueita. Kari Tiirolan mukaan esimerkiksi Haapajärven seurakunta omistaa metsää yksistään 1 300 hehtaaria, Pyhäjoella sitä on noin tuhat hehtaaria ja Reisjärvelläkin 900.

– Joukossa on muitakin, joilla saattaa olla omistuksessa satoja hehtaareja ja yhtymän omistama kokonaismäärä olisi merkittävä. Toisaalta metsää on hoidettava metsätaloussuunnitelman mukaisesti eikä yhtymä voi ryhtyä hakkaamaan metsää Ylivieskan kirkon rakentamisen vuoksi. Siltä osin kädet ovat sidottuja, Tiirola sanoo.

Yhtymän eduksi alueen seurakunnissa on jo viime vuosina karsittu pois turhia kiinteistörasitteita. Tiirolan mielestä esimerkiksi leirikeskusten tilanne oikeastaan puhuu yhtymän puolesta.

– Ylivieskassa, Nivalassa ja Haapajärvellä on kolme hyvää peruskorjattua leirikeskusta ja yleensä ne ovat vajaakäytöllä. Ajatus on, että jos ne saadaan yhtymän käyttöön, niin yhtymä vastaa niiden omistuksesta, mutta myös käyttämisestä. Käyttöaste lisääntyisi, sillä alueella on monta seurakuntaa, joilla ei ole leirikeskusta.

Seurakuntayhtymä tietäisi seurakuntalaisten vinkkelistä myös seurakuntamaksujen tarkistamisia sekä käytäntöjen yhtenäistämisiä.

– Vähitellen maksuja täytyisi harmonisoida, jotta kaikki maksut olisivat tasa-arvoisia kaikille. Sellaista työtä ei kuitenkaan nyt ole tehty, koska se jää vasta yhtymän selvitettäväksi.

Tiirolan mukaan yhtymäselvitystä lähdettiin tekemään siitä syystä, ettei alueen seurakuntien tilanne ainakaan kohene tulevina vuosina. Aikaikkuna sopisi muun muassa siksi, että nyt olisi näköpiirissä sellaisia säästöjä, jotka voivat mennä sivu suun muutaman vuoden kuluessa.

– Meidän alueelta on eläköitymässä kolme talouspäällikköä ja taloushallinnon yhdistämisellä saataisiin ensimmäisenä vuonna säästöä jo 140 000 euroa. Parin vuoden kuluttua se olisi 190 000, kun lisää eläköitymisiä on näköpiirissä. Jos asiaa nyt lykätään, joudutaan seurakunnissa tekemään henkilöstöratkaisuja, jolloin mahdolliset säästöt syötäisiin.

Toisaalta seurakunnissa väkimäärä vähenee ja poismuuttoluvut puhuvat omaa kieltään. Viime vuosina myös syntyvyys on laskenut jokilaaksoissakin.

– Seurakunnat elävät verotuloista ja kun talouden pohja rapautuu vähitellen, niin ei ole olemassa muuta vaihtoehtoa. Ei yhtymä paratiisia tuo, mutta se on ratkaisu moneen asiaan.

Kalajoen rovastikunnan 11 seurakunnasta selvityksessä ovat mukana Alavieskan, Haapajärven, Kärsämäen, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjoen, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan luterilaiset seurakunnat Haapaveden ja Kalajoen seurakuntien jättäydyttyä ulkopuolelle.

Ensi vuoden alusta lähtien Pyhäjärven seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan ja näin ollen myös Kalajoen rovastikuntaan, mutta yhtymäselvityksessä pyhäjärviset eivät ole mukana.

Kalajokilaakson alueelta yhdeksän seurakuntaa yhteen? – Selvitys valmistui, seurakunnat ottavat kantaa vielä syksyn aikana