Paikallisuutiset

Ylivieskan uuden kirkon rakentaminen käynnistyy maanantaina puiden kaadolla – Mikko Kaarto Kotikirkon rakentajista esittelee videolla tulevan työmaan

Kun Ylivieskan uuden kirkon rakentamispäätös saa lainvoiman viikonloppuna, niin varsinainen rakennustyö voi käynnistyä.

Ylivieskan uuden kirkon rakentaminen alkaa seurakunnan järjestämällä rukoushetkellä maanantaiaamuna 30. syyskuuta kello 9 Kirkkopuistossa. Tilaisuus on kaikille seurakuntalaisille avoin. Se on samalla jäähyväishetki, koska Kirkkopuisto muuttuu sen jälkeen rakennustyömaaksi.

Seurakunta ja Kotikirkon rakentajat -ryhmittymä eli Kaarron Rakennus Oy, Rave Rakennus Oy, Are Oy ja HSK-Sähkö Oy allekirjoittavat toteuttamisvaiheen sopimuksen myös maanantaina. Tämän jälkeen työt aloitetaan pari viikkoa kestävällä tontin raivauksella eli käytännössä puunkaadoilla.

Seurakunta ja Kotikirkon rakentajat ovat sopineet, että kirkonrakentamisessa käytetään mahdollisimman paljon, jopa 80 prosenttia, paikallista työvoimaa ja osaamista. Kirkkotyömaa työllistää keskimäärin 10–15 rakentajaa ja ajoittain tarpeen mukaan enemmänkin.

ProjektipäällikköMikko Kaarto Kotikirkon rakentajista toteaa, että rakentamisessa on sen verran seesteinen vaihe meneillään, että Kotikirkon rakentajien -ryhmittymän firmoissa on tällä hetkellä tarvittava määrä työntekijöitä.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Ylväät vanhat pylväshaavat ovat olleet aloillaan vähintäänkin 50 vuotta. Vanhojen puiden säilyttäminen on kuitenkin mahdotonta työmaa-alueiden tarpeiden takia. Puiden siirtäminenkään ei tule kysymykseen, koska pylväshaapojen juuret ovat syvällä ja laajalla alueella. Juuristo tärvääntyisi kuitenkin siinä vaiheessa, kun tontti kaivetaan auki maanrakennustöissä.

– Työmaa varastoalueineen tarvitsee tilaa. Rakennustyömaalle tulee useampia autonostureita, joiden molemmin puolin tarvitaan tontilla 15–20 metriä vapaata tilaa. Työmaan ajaksi joudumme rakentamaan tavaraliikenteelle läpikulkutien Valtakadulta Kirkkotielle. Erikoiskuljetuksin paikalle kuljetettavat 25-metriset massiiviliimapuutolpat ja muut kookkaat rakenteet kuljetetaan rekoilla, jotka eivät taivu kääntymään tai peruuttamaan rakennustyömaalla, Kaarto selvittää.

Parikymmentä metriä korkeiden pylväshaapojen kaataminen vaatii myös ammattimetsuriosaamista, koska kaatuvat puut eivät saa vahingoittaa sankarihautoja tai hautausmaata. Kaupungin ympäristöpäällikkö Tapio Koistinaho ja työmaan vastaava mestari Markku Pasanen kävivät vielä torstaina Kirkkopuistossa katselmuksella.

Pylväshaapojen ja muun puuston kaatotyön tekee Erä-Jorma. Puut karsitaan ja pilkotaan poiskuljetusta varten.

– Puut ovat seurakunnalle rahanarvoista tavaraa, joten ne saatetaan myydä ja tulot pistää Kirkkotalakoiden rakennusrahastoon, Kaarto arvioi.

Kaarto lohduttaa, että arkkitehtisuunnitelma sisältää myös vihersuunnitelman uuden puuston istuttamisesta alueelle.

Kirkkopuistossa oleva herännäisyyden puhkeamista jokilaaksossa ilmentämä kuvanveistäjä Väinö Lätin toteuttama Lakeuden Liekki (1972) -muistomerkki siirretään myös nosturivoimin hetkeksi sivummalle sankarihautojen läheisyyteen rakennustöiden alta.

Kaarto kertoo, että arkkitehti on katsonut patsaalle lopullisen paikan kirkon kupeesta.

Maanrakennustyöt käynnistyvät lokakuun puolivälissä viikolla 42, ja kirkonpohjaa päästään paaluttamaan Kaarron arvion mukaan viikolla 45.

Järeän luokan perustusten rakentaminen kestää kuukauden päivät.

– Perustusten pitäisi olla ennen joulua tehtynä ja pohjalaatat nostettuna. Tällöin järjestetään aloitushetken jälkeen toinen avoin yleisötilaisuus sekä kirkon peruskiven muurauksen että jouluun hiljentymisen merkeissä.

– Yleisötapahtumia järjestetään eri rakennusvaiheissa yhteensä kuusi, jotta kaikilla on mahdollisuus seurata tätä historiallista ja maakunnallisestikin massiivisen rakennushankkeen etenemistä. Näitä rakennustyömaan esittelyhetkiä on harjannostajaisvaiheessa ja sisärakenteiden valmistumisvaiheissa, Kaarto sanoo ja puhuu kauniisti ylivieskalaisten osallisuudesta kotikirkon rakentamisessa.

Työmaa-aitaan tulee Kaarron mukaan ainakin Valtakadun puolelle kurkistuspaikka, johon voi vaikka iltalenkillä pysähtyä katsomaan, miten rakennustyömaa on edistynyt.

Joulunpyhien pikkupaussin jälkeen tammikuussa kirkon rakennustyömaalla rakennetaan lattioita. Vuodenvaihteessa käynnistyy myös kiviseinien muuraus. Tammi-helmikuussa pystytetään runko.

– Massiiviliimapuupalkkeja tehdään vain yhdellä tehtaalla Suomessa, josta ne kuljetetaan Ylivieskaan. Rungon pystytys on näyttävä vaihe, koska kirkon korkeus vastaa 8–9-kerroksisen kerrostalon korkeutta, eli pari kerrosta korkeampi kuin Kassisen alueen kerrostalo. Ensi kesänä aloitetaan myös 39,7 metriä korkean kellotapulin rakentaminen Museoviraston tarkoin ohjein rauniokirkon päätyyn. Sen korkeus vastaa sitten jo 13–14-kerroksen taloa.

Kun vesikatto on saatu kirkkoon tehtyä, käynnistyy myös kirkon sisätilojen rakentaminen.

Rakennustöiden on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2021 ja kirkon avajaiset sijoittuvat pääsiäisen aikaan huhtikuulle 2021, jolloin kirkkopalosta tulee kuluneeksi viisi vuotta.

– Vanhan kirkon muistoesineitä on tulossa esille kellotapulin lasivitriineihin. Arkkitehti on suunnitellut myös kirkon ulkoseinään syvennykset, johon kiinnitetään vanhat kirkonkellot. Ne tulevat näkymään kaupungille päin.

Ylivieskan uuden kirkon rakentaminen alkaa maanantaina rukoushetkellä