lauantai 30.5.2020 | 09:04
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ilmavoimat käytti ensimmäisen kerran harjoituksessa Ylivieskan lentokenttää – Laivueen komentaja: "On mahdollista, että käytetään myös jatkossa"

Anne Mattila
Ti 8.10.2019 klo 16:02

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Ylivieskan lentokenttä toimi alkuviikosta ensimmäisen kerran ilmavoimien suuren sotaharjoituksen harjoituskenttänä, kun Satakunnan lennoston tukilentolaivue harjoitteli siellä yhdessä maavoimien kanssa taktisen maahanlaskualueen nopeaa perustamista ja purkamista.

– Ilmavoimat harjoittelee ilmaoperaatioita sekä puolustusvoimien erikoisoperaatioita alueella, jolla myös Kala- ja Pyhäjokilaakso sijaitsevat. Ilmavoimat operoi yläpuolisessa ilmatilassa kaikella kalustollaan yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa, laivueen komentaja, everstiluutnantti Petri Landkammer Satakunnan lennostosta kertoo ja jatkaa:

– Maatoimintaa harjoiteltiin Ylivieskassa C-295 Casa -kuljetuskoneella sekä Pilatus PC-12 -yhteyskoneella. Maatoimintaan osallistui reserviläisiä ja maavoimien henkilökuntaa.

Ruska 19 -ilmaoperaation painopisteet ovat Suomen kansallisen puolustuksen harjoittelu ilmavoimien taistelutavan mukaisesti, reserviläisten kouluttaminen ja yhteistyö Ruotsin ilmavoimien kanssa.

Ylivieskassa Ruska 19 -harjoitukset alkoivat sunnuntaina ja päättyivät tiistaina. Lokakuun alussa alkanut koko maan kattava suuri ilmasotaharjoitus kestää torstaihin saakka.

Isoäänisiä pamauksia jokilaaksojenkin ilmatilassa yliäänilennoista aiheuttaneet hävittäjät käyttivät vain isoja kenttiä. Isoilla koneilla ei voinut laskeutua Ylivieskaan kentän pienuuden vuoksi.

Ylivieskan kettä on harjoituksessa mukana olleiden mielestä joihinkin toimintoihin liian pieni, mutta toisaalta joihinkin liian suuri ja hyväkuntoinen.

– Ylivieskan lentokenttä valittiin käyttöön Ruska 19 -harjoitukseen, koska se sijaitsee harjoitusteknisesti otollisella alueella. Muuten alue ei ole ilmavoimille strategisesti merkittävä, laivueen komentaja kertoo.

Ilmavoimat kehittää harjoitustoimintaa jatkuvasti. Harjoitusalueet valitaan everstiluutnantti Petri Landkammerin mukaan palvelemaan koulutus- ja harjoitustoimintaa mahdollisimman hyvin.

– On mahdollista, että Ylivieskan kenttää käytetään myös jatkossa, mutta suunnitelmia sille ei vielä ole, hän sanoo.

– Alueella on myös muita lentopaikkoja, jotka soveltuvat ilmavoimien kalustolle. Ilmavoimat on harjoitellut muun muassa Kalajoen lentopaikalla. Lentopaikkojen merkitys on yleensäkin niiden tarjoamissa harjoitusmahdollisuuksissa, hän jatkaa.

Hieman ennen puolta päivää maanantaina Ylivieskan lentokentällä valmistauduttiin Casa C-295M -kuljetuskoneen saapumiseen. Lennonjohtotornissa koneen ja siitä hyppäävien laskuvarjohyppääjien tuloon valmistautui viisi päätyökseen Helsinki–Vantaan aluelennonjohdossa työskentelevää lennonjohtajaa. He varmistivat edeltä, että kenttä on vapaa koneen laskeutua.

– Koska lennonjohtotornista ei näe koko kenttä, pitää kenttä ajaa autolla ja varmistaa, että se on tyhjä. Sellainen vie paljon aikaa, sotilaslennonjohtaja Mika Tuliainen sanoo ja kertoo, että yleensä lennonjohto istuu tiukasti sisätiloissa.

Näkyvyyttä Ylivieskassa haittaavat kentän reunalle kasvanut kasvillisuus ja lennonjohtotornin mataluus.

Kun koneen tiedettiin pian laskeutuvan, Tuliainen lähti kiitoradan varteen näyttämään vihreää valoa laskeutumisluvan merkiksi. Tämäkin tapahtui manuaalisesti, koska Ylivieskan kentällä ei ole lähestymisvaloja.

Aiheesta aikaisemmin:Pelastuslaitos tutustui ilmavoimien kalustoon Ylivieskan lentokentällä – Ruska 19 -harjoitus näkyy ja kuuluu jokilaaksojen yllä

"Koska lennonjohtotornista ei näe koko kenttä, pitää kenttä ajaa autolla ja varmistaa, että se on tyhjä.

Viranomaisyhteistyötä pelastajien kesken

Anne Mattila

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen henkilökunta tutustui ilmavoimien palo- ja pelastuskalustoon maanantaina Ylivieskan lentokentällä, joka oli yksi Satakunnan lennoston kuljetus- ja yhteyskoneiden harjoituspaikoista vuoden suurimmassa ilmaoperaatioharjoituksessa. Paikalla Ylivieskassa oli pelastuskalustoa sekä siihen liittyvää henkilökuntaa Satakunnan lisäksi Lapin lennostosta Rovaniemeltä.

– Tällaiseen tutustumiskäyntiin on harvoin mahdollisuutta. Keskustelemme ja tutustumme kalustoon, koska ilmaliikenneonnettomuuksia sattuu onneksi todella harvoin ja siksi niihin ei tule rutiinia, palomestari Matti Virtanen kertoi ja sanoi, että perusperiaatteet lentokoneista on opetettu heille koulutusaikana, mutta lentokoneet ovat muuten uusi maailma jokilaaksojen pelastajille.

– Perusperiaatteet ovat samat siviili- ja puolustusvoimien ilmapelastustehtävissä, mutta puolustusvoimien koneista pitää tietää, onko niissä aseita, hän jatkoi.

Sotilasvirkamies Risto Takala painottaa, että jos jotain sattuisi, varsinainen apu tulisi Jokilaaksojen pelastuslaitokselta. Puolustusvoimista oli paikalla kaksi pelastusyksikköä Ylivieskassa.

– Kun ongelmia on ilmassa, vastuu on puolustusvoimilla, kun etsitään maasta vastuu on poliisilla ja kun tapahtuma on löydetty, siirtyy vastuu pelastuslaitokselle, Takala luetteli marssijärjestystä ilmaliikenneonnettomuudessa.

Palopäällikkö Esa Kaikkonen sanoi, että on hienoa, että puolustusvoimat tuovat omaa kalustoa paikalle, eivätkä vain turvaudu pelastuslaitoksen varaan edes harjoituksissa.

Ruska 19

Ilmavoimien pääsotaharjoitus, joka järjestetään 1.–10.10.2019.

Ylivieskassa harjoiteltiin 6.–8.10.2019.

Harjoitukseen osallistuu 4 500 sotilasta, joista noin puolet reserviläisiä.

Mukana on yli 50 lentokonetta muun muassa Hornet- ja Gripen-hävittäjiä, Hawk-suihkuharjoituskoneita sekä kuljetus- ja yhteyskoneita sekä maavoimien kuljetushelikopteri.

Harjoitukseen osallistuu myös Ruotsin puolustusvoimien koneita.

Harjoituksessa käytetään kymmentä lentopaikkaa ympäri Suomea.

#