lauantai 30.5.2020 | 09:43
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

"Vain keikkabussi puuttuu!" – Ylivieskan senioritanssijat teemaviikon kiertueella feresihameet hulmuten

Pirjo Kunelius
Ke 9.10.2019 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

– Juu, meillä on kiertue, oikea turnee, joten meillä pitäisi olla keikkabussi, kun meitä on niin paljon! ylivieskalainen senioritanssiaktiivi Mirja Haanpää heläyttää nauraen.

Ylivieskan seudun kansalaisopiston opintopiirinä Pylvään kylätalolla tiistaisin ohjaaja Seija Mattilan johdolla kokoontuvat senioritanssijat esiintyvät useita kertoja Vanhustenviikon aikana. Keikkaa on buukattu Sipilän palvelukeskukseen ja perjantaina tanssijat esiintyvät Ratapuiston palvelukodissa ja Kotikartano 2:ssa. Lauantaina feresihameet hulmuavat kauppakeskus Citymarketin aulatiloissa.

– Olemme oikeilla jäljillä, kun menemme esiintymään palvelukoteihin, sillä senioritanssi on alkanut saksalaisesta vanhainkodista, jossa haluttiin tarjota vanhuksille liikuntaa. Ylivieskaan senioritanssi rantautui naisvoimistelijoiden kautta (nykyisin YvoLi toim.huom.), jossa ohjaajana oli ensin Kaija Ala-Kauhaluoma. Hänen jälkeensä minä ohjasin, ja sittemmin senioritanssi siirtyi kansalaisopiston piiriksi, Haanpää kertoo.

Liikunnanopettajana Ylivieskan yläkoululla ja lukiolla elämäntyönsä tehnyt Mirja Haanpää nauttii liikkua musiikin tahdissa.

– Senioritanssiryhmästä on vuosien mittaan hitsautunut myös niin mukava porukka, joten mukaan vain! Haanpää houkuttelee.

Haanpää on ohjaajavastuun kierrättänyt edelleen Seija Mattilalle, joka on käynyt Ikäinstituutin ja Senioritanssiliiton senioritanssiohjaajakoulutukset sekä osallistuu myös täydennyskoulutuksiin.

– Meillä senioritanssiryhmässä on mukana 17 tanssijaa, ja olemme valtavan innostuneita, sillä senioritanssi on hyvä ja monipuolinen liikuntamuoto. Tanssi sopii nimestä huolimatta myös nuoremmille, sillä syke nousee ja hiki tulee. Meillä ei ole ikärajoja. Senioritanssissa on lupa tanssia oman kuntonsa mukaan, eikä tarvitse hyppiä tai pyöriä, vaan tanssiaskeleet voi tehdä myös ihan kävellen, Mattila sanoo.

– Ryhmässä tanssimassa voivat käydä myös sinkut, sillä meillä naisvaltaisessa porukassa tanssipari ja vaikka sukupuolikin vaihtuu tarvittaessa lennosta. Toki mukana on ihan luomu-miehiäkin, Seija Mattila naurahtaa viitaten lähinnä tanssiaskeliin, jossa vielä tunnetaan tyttöjen ja poikien askelkuviot, mutta enimmäkseen piirissä mennään ihan omana itsenään.

Senioritanssilajit ovat äärestä laitaan: jenkkaa, tangoa, foksia, rokkia, sambaa, masurkkaa, rumbaa, valssia ja mitä näitä kaikkia nyt onkaan.

– Senioritanssi on myös kansainvälistä. Jos opettelet italialaisen Tarantella-tanssin, sitä tanssitaan samalla tavoin niin Italiassa kuin ympäri maailmaa. Pohjoismaissa julkaistaan ajoittain yhteisiä koreografia-kirjoja, ja amerikkalainen ground-tanssi on uutena tulossa, Mattila selvittää senioritanssin trendejä.

Seija Mattila kertoo, että Ylivieskan eläkejärjestöissä toimii pari muutakin senioritanssiryhmää. Tällä Pylvään kylätalolla kokoontuvalla ryhmällä on esiintyessään yllään karjalalaisen naisen arkiasut, feresit. Senioritanssijoilla feresit ommeltiin niin juhlavista kankaista, että voidaan puhua juhla-asuista.

– Pidimme kerran kylätalolla perjantain ja lauantain aikana ompelutalkoot Anne Nissisen ja Airi Myllykankaan johdolla. Ryhmässä on myös karjalalaisia, kuten itsekin olen puoliksi, joten kaapeista löytyi feresejä myös lainaksi. Miehille ommeltiin rekkopaidat eli pellavaiset paidat, jossa on pirtanauhamainen koriste edessä.

Vaikka kansalaisopiston syyskauden tanssit päättyvät marraskuun alussa, se ei välttämättä merkitse senioritanssin taukoamista.

– Koko kesänkin tanssimme kerran viikossa, vaikka opiston kausi päättyi keväällä. Ihan omiksi iloiksi, kun olemme niin innokkaita! Seija Mattila nauraa

Mitä senioritanssi on?

Ikäihmisille kehitetty eurooppalainen liikuntamuoto, josta voivat nauttia liikkumiskyvyltään erilaiset ihmiset.

Rentoja seuratansseja, joilla kullakin on oma nimi, koreografia, luonne ja musiikki.

Voi tanssia seisten tai istuen.

Suomessa on noin 10 000 senioritanssijaa, 400 tanssinohjaajaa ja 500 toimivaa ryhmää joka toisessa kunnassa.

Tanssille tyypillistä: rentous, seurallisuus ja itseilmaisu, helposti opittavat askeleet, mukaansa tempaava musiikki, jatkuvasti vaihtuva pari, mies- ja naisroolin vähäinen painoarvo, sovellettavuus, erilaisia tansseja paljon

Senioritanssin laaja-alaiset hyödyt iäkkään toimintakyvylle: Tasapaino ja jalkojen kunto, sydänterveys, muisti, ilo ja elämykset, ystävyys ja yhteisöllisyys, uuden oppiminen

Lähde: ikainstituutti.fi

#