Paikallisuutiset

Sairaanhoitajan työn kuormittavuus on saanut myös ylivieskalaisen Anna-Kaisa Niemen harkitsemaan alanvaihtoa: "Se johtuu siitä, että palkka ei vastaa työn vaativuutta"

Lue, millaista hoitotyö on Ylivieskan terveyskeskuksen vuodeosastolla

Kallion terveyskeskuksen vuodeosastot ovat nykyään lyhytkestoista akuuttihoitoa varten, jossa hoidetaan erikoissairaanhoidosta tai päivystyksestä tulevia potilaita. Vuodeosastoista kaksi on Ylivieskassa ja yksi Nivalassa. Potilasvaihtuvuus on suurta ja vuodeosastohoidossa potilas viipyy keskimäärin 6–7 vuorokautta.

– Olemme terveyskeskussairaala, jolloin toiminnan tulee olla sairaalamaisempaa. Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulaskangas siirtävät entistä nopeammin potilaitaan tänne hoitoon ja keskittävät voimavaransa erikoissairaanhoitoa tarvitseville potilaille, mikä on ihan järkevää. Tänne terveyskeskukseen tarvitaan osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, nimenomaan sairaanhoitajia, joilla pitää olla myös erikoisosaamista, koska otamme erikoisaloilta potilaita tänne jatkohoitoon, Ylivieskan terveyskeskuksen vuodeosastojen 2 ja 3 hoitotyötä johtava osastonhoitaja Anne Välikangas selvittää.

Jatkohoitoon tulevat potilasryhmät painottuvat sisätauteihin, kirurgiaan ja neurologisiin, mutta näistä jokainen sisältää moninaisen sairauskirjon. Kaikilla hoitajilla on laajaa perusosaamista, mutta lisäksi osa hoitajista on perehtynyt enemmän muun muassa haavan-, syövän- ja kivunhoitoon, sydän-, reuma- tai kuntoutusasioihin. Koko Kalliota palvelevat hygieniahoitaja ja avannehoitaja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ammattikorkeakouluihin ovat tulleet erikoistumisopinnot, joista saa enemmän valmiutta hoitoalan töihin.

Osastonhoitajalla on huoli siitä, miten hoitajat jaksavat vastuullisessa työssä osaamisvaatimusten entisestään kasvaessa.

– En ole niinkään huolissaan kiireestä tai hoitajien fyysisestä jaksamisesta työergonomian suhteen, vaan henkisestä työn kuormittavuudesta. Paljon on puhuttu palveluasumisen 0,7 hoitajamitoituksesta, mutta ihmettelen, minne on unohdettu nämä terveyskeskusten vuodeosastot? Erikoissairaanhoidossa on parempi miehitys, mutta kiire on sielläkin.

Välikangas sanoo, ettei yksistään auta, vaikka lisättäisiin hoitajia ja koulutuksella heidän osaamistaan, sillä oma sarkansa on työn organisoimisessa ja -kehittämisessä. Hoitotyön itseohjautuvuus on päivän sana.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Olemme sote-alalla vähän juuttuneet aikansa eläneisiin rakenteisiin, joita joudutaan uudistamaan. Esimiehet ja poliittiset päättäjät ovat toki avainroolissa, mutta hoitotyötä tekevien ääni pitää saada kuuluviin ja sieltä tulevat ideat käytäntöön. Meillä lähiesimiehillä pitää olla rohkeutta tukea hoitajia, ja edelleen meidän esimiehillä rohkeutta antaa lupa kokeilla uutta, ja sallia myös kokeilun mahdollinen epäonnistuminen.

Sairaanhoitaja Anna-Kaisa Niemi työskentelee Ylivieskan terveyskeskuksen vuodeosastoilla 2 ja 3, mutta hän on myös Tehyn Kallion ammattiosaston pääluottamusmies.
Sairaanhoitaja Anna-Kaisa Niemi työskentelee Ylivieskan terveyskeskuksen vuodeosastoilla 2 ja 3, mutta hän on myös Tehyn Kallion ammattiosaston pääluottamusmies. Kuva: Pirjo Kunelius

Anna-Kaisa Niemi mietti lukion jälkeen välivuoden ajan, mistä löytäisi merkittävän, vaikuttavan ja tärkeän työn ihmisten parissa. Pohdiskelun jälkeen hän hankki sairaanhoitajan (AMK) ammattipätevyyden.

Niemi työskentelee vuodeosastoilla 2 ja 3, mutta hän on myös Tehyn Kallion ammattiosaston toisen kauden pääluottamusmies. Näin ollen hän tekee edunvalvontaan liittyvää työtä kolme päivää viikossa ja perheenäidin osittaisen hoitovapaan merkeissä 30-tuntista työviikkoa.

– Tunnen ammattiylpeyttä, mutta tunnustan olevani myös yksi heistä hoitoalan työntekijöistä, jotka ovat pohtineet ammatinvaihtoa työn kuormittavuuden vuoksi. Alanvaihtoa pohtineiden prosenttiosuus on aika korkea, ja se johtuu siitä, että palkka ei vastaa työn vaativuutta. Valtakunnallisesti tarkasteltuna myös työoloissakin on parannettavaa, Niemi toteaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pääluottamusmies kaipaakin terveyskeskusten vuodeosastoille potilaiden hoitoisuusluokitusta, mikä auttaisi poliittisia päättäjiäkin riittävän hoitajamitoituksen ratkomisessa.

Vahva työyhteisö auttaa jaksamaan vastuullisessa ja kuormittavassa hoitotyössä. Tauolla lähihoitaja Jonne Laakkonen, osastosihteeri Katja Takalo, lähihoitaja Kaisa Rättyä, lähihoitaja Anita Raudaskoski-Pudas ja sairaanhoitaja Anna-Kaisa Niemi.
Vahva työyhteisö auttaa jaksamaan vastuullisessa ja kuormittavassa hoitotyössä. Tauolla lähihoitaja Jonne Laakkonen, osastosihteeri Katja Takalo, lähihoitaja Kaisa Rättyä, lähihoitaja Anita Raudaskoski-Pudas ja sairaanhoitaja Anna-Kaisa Niemi. Kuva: Pirjo Kunelius

Vuodeosastolla töitä tehdään kolmessa vuorossa. Virka-ajan ulkopuolella hoidetaan myös ulkopuolisia asiakkaita, heille annetaan muun muassa suonensisäisiä antibiootteja ja korvaushoitoa. Lisäksi annetaan apua poliisille ottamalla alkoverinäytteitä heidän asiakkaistaan.

Työvuorot lomittuvat noin puoli tuntia, mutta vuoronvaihdossa tapahtuva tietojen vaihto sujuu nykyään pääasiallisesti "hiljaisen raportoinnin" merkeissä. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitajat menevät ensitöikseen tietokoneen ääreen ja tarkistavat järjestelmästä potilaiden tilanteen. Raportointi voi myös osittain tapahtua suullisesti. Näillä varmistetaan, että kaikilla hoitajilla on kaikki ajantasainen tieto, vaikka palaisi lomalta tai vapaalta vuoroon.

– Sähköisten järjestelmien käyttö vie entistä enemmän aikaa, sillä kirjaamme monia asioita tietokonejärjestelmiin. Elintoimintoihin perustuvalla News-pisteytyksellä ennakoidaan potilaan voinnin muutoksia. Frat-arvioinnilla pyritään ehkäisemään kaatumisia, ravintoasioihin on oma pisteytyksensä ja teemme myös tilastointia.

- Tämän peitteen alla minua kuljetettiin helikopterilla Ouluun, Kristiina Pöyhönen kertoo ja lähettää kiitolliset terveiset niin naapureille, pelastuslaitokselle, pelastushelikopterin henkilöstölle sekä Oulun yliopistollisen sairaalan ja Ylivieskan terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitohenkilökunnalle.
- Tämän peitteen alla minua kuljetettiin helikopterilla Ouluun, Kristiina Pöyhönen kertoo ja lähettää kiitolliset terveiset niin naapureille, pelastuslaitokselle, pelastushelikopterin henkilöstölle sekä Oulun yliopistollisen sairaalan ja Ylivieskan terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitohenkilökunnalle. Kuva: Pirjo Kunelius

Osastolla tilanteet ovat hyvin erilaisia niin hyvässä kuin pahassa riippuen siitä, ovatko potilaspaikat täynnä ja miten hoitoisia potilaat ovat. Potilaspaikoilla voi olla lonkkaleikkauspotilasta, akuutti rintakipuinen potilas tai mielenterveyspotilasta, ja hoitajat joutuvat priorisoimaan potilaan voinnin mukaan hoitotilanteiden kestoa.

– Valitettavan käytettyjä repliikkejä tällä alalla ovat: 'Anteeksi, kun kesti tai pieni hetki, tulen takaisin.' Hetki saattaa venähtää, jos matkaan tulee viiden muun potilaan pyyntö. Työssä tapahtuu paljon keskeytyksiä.

Potilaan ensikohtaaminen on tärkeä hetki, johon hoitajat käyttävät aikaa, vaikka osastolla olisi tulipalokiire.

– Siinä hetkessä luodaan turvallisuuden tunne.

– Hoito on paljon vaikuttavampaa ja laadukkaampaa, jos siihen voisi käyttää hetkisen. Sen sijaan, että vie potilaalle vain lääkkeen, istahtaisi hetkeksi potilaan luokse ja kertoisi mikä lääke on kysymyksessä ja miten se vaikuttaa, Anna-Kaisa Niemi kertoo.

-Sähköisten järjestelmien käyttö vie entistä enemmän aikaa, sillä kirjaamme monia asioita tietokonejärjestelmiin, sairaanhoitaja Anna-Kaisa Niemi selvittää. Hoitaja "tietokonetornin" ääressä työhön syventyneenä on tuttu näky vuodeosastolla.
-Sähköisten järjestelmien käyttö vie entistä enemmän aikaa, sillä kirjaamme monia asioita tietokonejärjestelmiin, sairaanhoitaja Anna-Kaisa Niemi selvittää. Hoitaja "tietokonetornin" ääressä työhön syventyneenä on tuttu näky vuodeosastolla. Kuva: Pirjo Kunelius

Hoitaja tekee työtä omalla persoonallaan, ja joutuu työpäivän aikana heittämällä täysin erilaisiin tilanteisiin.

– Hoitaja on saattohoitohuoneessa huomioinut kuolevan potilaan toiveet tai ottanut osaa omaisten suruun. Hoitajakin voi siinä hetkessä tuntea surua, mutta tilanne hänen on hallittava ammattimaisesti. Seuraavalle potilaalle hoitaja ei voi tehdä näkyväksi, mitä on hetkeä aikaisemmin kokenut, vaan hänen on keskityttävä tämän kyseisen potilaan asiaan.

Sairaanhoitaja Niemi pitää omaisten kohtaamisessa parhaana tapana sitä, että potilas on läsnä ja yhdessä käydään avoimesti läpi hoitosuunnitelmia.

– Sairaalamaailmassa periaate on se, että yhdelle nimetylle lähiomaiselle annetaan tietoa ja hänen tehtävä on kertoa se eteenpäin. Tämäkin järjestely siksi, että hoitajilla on valtavasti töitä ja myös lähiomaisia voi olla lukuisia.

Vahva työyhteisö auttaa jaksamaan vastuullisessa ja kuormittavassa hoitotyössä. Tilanteita pyritään purkamaan porukalla päivittäin ja isomman asian kohdalla työntekijän tueksi järjestetään kriisiryhmä.

– Äärirajoilla töitä tekevän hoitajan tulisi tuoda julki, mikäli kokee, että nyt ei jaksa. Tällöin työnantajan puolella hälytyskellojen tulisi soida ja toimiin ryhtyä välittömästi. Kalliossa on aktiivisen tuen malli, jota pitäisi pystyä myös käyttämään nopeammin ja tehokkaammin. Puuttumisen pitkittyessä työntekijä jää yleensä sairauslomalle, Anna-Kaisa Niemi kertoo.

Tässä suhteessa yhtälö on hoitoalalla mahdoton. Tunnollinen työntekijä tulee vaikka "pikkukuumeessa" töihin, koska tietää, ettei ammattitaitoista sijaistyövoimaa ole tarjolla, vaan työkavereista joku heittää vaikkapa tuplavuoron.

Anna-Kaisa Niemi

Valmistui sairaanhoitajaksi (AMK) 2007 Oulun seudun ammattikorkeakoulusta (Oamk) Oulaisista.

Työskennellyt valmistuttuaan peruspalvelukuntayhtymä Kallion Ylivieskan terveyskeskuksen vuodeosastoilla.

Tehyn Kallion ammattiosaston 724 ry:ssä ensin hallituksen jäsenenä ja nyt pääluottamusmiehenä toisella kaudellaan.

Perhe: Mies sekä 8-, 5- ja 2-vuotiaat lapset.

Harrastukset: ammattiyhdistystoiminta sekä lemmikkien (koira ja kissa) kanssa puuhailu.

Vuodeosastoja on 3, joista kaksi Ylivieskassa ja yksi Nivalassa.

Ylivieskassa ovat osastot 2 ja 3, joilla yhteinen henkilökunta.

Osasto 2: 26 potilaspaikkaa, os. 3: 28 potilaspaikkaa. Osastonhoitaja Anne Välikangas.

Nivalan os. 4: 26 potilaspaikkaa. Osastonhoitaja Hilkka Suni.

Vuodeosastot jaettu pienempiin moduuleihin, jolloin työturvallisuus kasvaa ja työn kuormittavuus vähenee; yhdelle hoitajalle ei tule niin paljon potilaita hoidettavaksi.

Sairaanhoitaja ja lähihoitaja toimivat tiiminä. Jokaisessa työvuorossa vastuusairaanhoitaja.

Hoitajamäärä työvuoroissa voi vaihdella muuttuvien tilanteiden mukaan, mutta pääsääntöisesti:

Os 2: 6-7 hoitajaa aamuvuorossa ja viikonloppuna vähemmän, 4 iltavuorossa ja 2 yövuorossa.

Os 3: työskentelee tällä hetkellä 6 hoitajaa aamu- ja iltavuorossa ja 2 yövuorossa.

Os. 3 jaettu 3 moduuliin 13.1. alkaen ja näin töitä tasapainotettu päivän ajalle; Kaikkea ei tarvitse tehdä aamuvuorossa. Tämä liittyy oman työn kehittämiseen ja kokeiluun.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä