Paikallisuutiset

Mikä Joukosta tuli isona? Hän kirjoitti ylioppilaaksi 50 vuotta sitten Ylivieskan yhteiskoulusta

Moni kevään abiturientti miettii kuumeisesti edessä olevia ylioppilaskirjoituksia sekä myös sitä, mikähän minusta tulee isona? Reisjärveltä Ylivieskaan yhteiskouluun lukiolaiseksi muuttanut Jouko Liikanen oli 50 vuotta sitten samassa tilanteessa.

Kun kysyn mieheltä haastattelua aihepiiristä ja hänen omasta elämänkierrostaan, vastaus korostaa vaatimattomuutta: "En taida olla hyvä esimerkki, sillä en ole mikään menestyjä."

Liikanen toteaa, että hänen lukioluokaltaan löytyy professoria, lääkäriä, arkkitehtia, diplomi-insinööriä, yritysjohtajaa, opettajaa... Mies itse on käynyt moninaisen kierroksen elämänkoulua ja työelämää. Siinä sivussa hän valmistui lopulta yo-merkonomiksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Jouko Liikanen on itse asiassa hyvin mielenkiintoinen kevään 1970 abiturientti, vaikka yliopiston ovet eivät aikanaan avautuneetkaan. Jouko nauraa iloisesti, ja hän on aktiivinen eläkeläinen. Parhaan neuvon elämäntaipaleelle Jouko sai aikanaan Paavo-isältään.

– Isä tuumasi joskus minulle, että älä Jouko murehdi. Omaksuinkin sen ajattelun, että jos jokin ovi ei aukea, minulla on varasuunnitelma.

Reisjärven Leppälahden maitotilallisen poika oli aikoinaan kovan valinnan edessä, sillä keskikoulun jälkeen piti lähteä lukioon kotipitäjän ulkopuolelle. Perinteisesti lukioon mentiin Haapajärvelle, mutta sieltä kuului kommentteja, ettei "reisikkäitä" kohdella oikein hyvin.

– Kaksi Reisjärven tyttöä oli lähtenyt Ylivieskaan lukioon. He kehuivat Ylivieskan ilmapiiriä oikein hyväksi. Meitä lähtikin seitsemän reisjärvistä Ylivieskaan, ja se oli hyvä valinta, Jouko kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Todettakoon, että toinen noista tytöistä oli myöhempi kansanedustaja ja toimittaja-kirjailija Aino Suhola (s. Kiljala).

Jouko oli kiinnostunut kielistä, ja hän aloittikin lukio-opinnot kielilinjalla. Nuorukainen kuitenkin vaihtoi matematiikkaluokalle, ja uusi tilanne teetti kovasti töitä. Hyvänä apuna Joukolle oli lehtori Erkki Savusalo, joka antoi reisjärviselle ylimääräistä opastusta.

Lukion läheltä löytyi myös majapaikka Meimi Suvannon hoteissa. Kämppäkaverina Joukolla oli toinen reisjärvinen Matti Uusimäki, joka teki myöhemmin virkamiesuran Nivalan kaupungilla.

– Itsellinen asuminen sujui hyvin, sillä päivällä söin koulussa, mutta siitä piti maksaa erikseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Opettajista Jouko Liikasen mieleen ovat erityisesti jääneet Erkki Savusalon lisäksi äidinkielen lehtori Salme Kärsämä sekä historian lehtori Aaro Ängeslevä. Jouko kehuu Kärsämän opastaneen hänet kirjoittamisen saloihin, ja ryhmätöissäkin näkyi usein parhaiten Joukon käden jälki.

– Pidin kovasti myös Aaro Ängeslevän tyylistä, sillä hän ohjasi yhteiskunnalliseen ajatteluun. Asiat piti pystyä perustelemaan.

Politiikka oli merkittävässä roolissa myös oppilaiden keskuudessa. Vasemmistolaiset ajatukset olivat vahvasti esillä, ja tunneillakin väiteltiin politiikasta.

Allekirjoittanutkin muistaa erään yhteiskoulun aamun avauksen, jolloin Joukon luokkatoveri alkoi puhua vahvaa marxismi-leninististä oppia keskusradioon, ja opettajat keskeyttivät "aamuhartauden". Myöhemmin tämä henkilö työskenteli professorina.

Jouko Liikanen tuli vahvasti keskustalaisesta kodista, ja yhdessä Juhani Hautamäen kanssa hän poliittisissa väittelyissä asettui oikeistolaiselle linjalle.

Todettakoon, että demaripoliitikko ja Suomen pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen on Jouko Liikasen pikkuserkku.

Urahaaveista puhuttaessa Jouko kertoo pohtineensa hakeutumista armeijaan lentäjäksi. Tämä yritys kuitenkin kaatui liian heikkoon näkökykyyn.

Armeija oli paikka, jossa Jouko viihtyi erinomaisesti. Sodan käyneen isänsä neuvoa noudattaen Jouko kävi reserviupseerikoulun, ja kotiutui vänrikkinä. Prikaatin komentaja kehotti Joukoa hakeutumaan armeijan leipiin.

– Olin jäämässä armeijan jälkeen kesävänskäksi. Silloinen tyttöystävä ei kuitenkaan tykännyt tästä ajatuksesta, ja niinpä jätin hakeutumasta myös kadettikouluun, vaikka hakupaperit oli hankittuna. Jonkin verran pohdin myös poliisin ammattia.

Keskiverrot yo-paperit kirjoittanut Jouko tykkäsi kielistä, ja kirjoitusten jälkeen hän yrittikin päästä yliopistoon lukemaan kieliä. Ovet eivät kuitenkaan auenneet.

– Reisjärven keskikouluun haettiin tuntiopettajaa reaaliaineisiin, ja teinkin opettajan töitä viiden vuoden ajan.

Kesäaikana tuntiopettaja paiski hommia Susisaaren ravintolassa. Kaupattiinpa hänelle myös ravintolayrittäjän pestiä, mutta Jouko ei halunnut elämänuraa juopuneiden parissa.

Kun silloista yrittäjää alkoi hirvittää tilaisuuden järjestäminen Vaasan ja Oulun läänien maaherroille, joutui Jouko varavastaavana junailemaan pidot arvovieraille. Jälkeenpäin kunnan herrat kiittelivät hyvin järjestetystä tilaisuudesta.

Yritystä Joukolta ei puuttunut, sillä hän pyrki useamman kerran myös luokanopettajakoulutukseen. Mies kertoo erään sattumuksen pyrkimisreissulta Joensuuhun.

– Minulla ei ole suuria laulun lahjoja, mutta matkalla Joensuuhun harjoittelin Ateenalaisten laulua. Eihän laulamisessa ollut mitään menetettävääkään.

Jouko vetäisi omasta mielestään kohtuullisen nuotilleen laulunsa, mutta siitä ei pisteitä herunut. Myöhemmin hän kuuli eräältä opiskelemaan päässeeltä kaveriltaan, että lauluvalintakin taisi olla huono.

– Kuulemma kaikki lauluani kuunnelleet valitsijat olivat aktiivisia vasemmistolaisia.Jos olisin tämän tiennyt, olisin laulanut jonkin työväenmarssin.

Omaksi kohtalokseen näissä pääsykokeissa Jouko arvioi myös sen, että hänellä oli opettajakokemusta, ja tästä kategoriasta valittiin tuohon aikaan vain muutama pyrkijä erikseen.

Reserviläissuhteidensa avulla Jouko pääsi Haapajärvelle töihin Pohjanmaa Oy:n Pikatukkuun. Samalla hän alkoi opiskella työn ohessa yo-merkonomiksi.

Vuonna 1977 avioituneelle Jouko Liikaselle tarjottiin myöhemmin Ylivieskan Pikatukun päällikön tehtävää. 1980-luvun puolivälissä hän asettuikin Ylivieskaan.

Tuko-taustaisen yrityksen toiminnot ajettiin kuitenkin alas vuonna 1994. Jouko Liikasesta tuli työtön.

Aktiivinen mies kävi työttömänä atk-kurssin ja jatkoksi vielä vientikaupan kurssin. Samoin Jouko opiskeli lisää kieliä, ja suomen lisäksi oppia tarttui viidestä muusta kielestä. Yrittävälle aukeni myös uusia ovia.

– Tekulla järjestettiin yrityksille suunnattu vientikaupan tapahtuma. Siellä sain myytyä itseni Kortteen Konepajalle, ja aloitin maaliskuussa 1995 vientikaupan ja taloushallinnon tehtävissä Kortteella.

Kuudenkympin lähestyessä Joukon työpesti loppui Kortteella, ja mies oli työttömänä "löysässä hirressä" puolenkymmentä vuotta ennen eläkevuosia.

Vuosien saatossa Jouko Liikanen on läpikäynyt työttömyyden koettelemukset. Oma paininsa on ollut myös ihmissuhderintamalla, sillä Jouko Liikanen on kokenut avioeron kaksi kertaa. Ensimmäisestä liitosta hänellä on tytär ja yksi lapsenlapsi.

Liikasen Jouko ei ole koettelemustensa keskellä vaipunut synkkyyteen. Hänelle moninainen maanpuolustustoiminta ja valokuvaus täyttävät elämän niin suuresti, etteivät vuorokauden tunnit tahdo aina riittää.

Etenkin kesäisin aikaa kuluu myös karavaanariharrastuksen parissa. Nuorempana mies heittäytyi myös pyöräilyn ja lenkkeilyn huumaan.

– Vaikeina hetkinä sukulaisista ja lähipiiristä on ollut suuri apu. Haluan sanoa nuorille, ettei koskaan saa luovuttaa, vaan tulee ottaa vastuu omasta elämästään. Yhtä oikeaa ohjetta ei ole, mutta pyrkimys kunnon kansalaiseksi riittää.

Jouko Liikanen sanoo yhteiskunnan asettavan nuorille monia paineita. Hänen mielestään tulee kuunnella omia tuntemuksia ja muistaa, että omat tavoitteet selkeytyvät ajallaan.

Jouko on pitänyt yhteisen näyttelyn Milla-tyttärensä kanssa. Esillä oli Joukon valokuvia ja tyttären kuvataidetta.

– Minulla on haaveena pitää tiettyyn teemaan keskittyvä valokuvanäyttely. Muutoin jatkan entiseen malliin.

Jouko Liikanen

Syntynyt 1950 Reisjärvellä. Asunut Ylivieskassa 1980-luvun puolivälistä alkaen.

Ylioppilas Ylivieskan yhteiskoulusta 1970.

Kouluttautunut yo-merkonomiksi. Lisäksi opiskellut kurssimuotoisesti atk:ta ja vientikauppaa.

Työskennellyt tuntiopettajana Reisjärven keskikoulussa, Pohjanmaa Oy:n Pikatukussa Haapajärvellä sekä Ylivieskassa Pikatukun päällikkönä. Kortteen Konepajalla vientimyynnissä ja taloushallinnon tehtävissä.

Eronnut. Yksi tytär ja lapsenlapsi.

Reservin kapteeni. Monipuolisesti aktiivinen maanpuolustustyössä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti muun muassa toimittaa Maanpuolustaja -lehteä, vetänyt maanpuolustuskursseja, Kalajokilaakson Reserviupseerien ja Ylivieskan Sotaveteraanien sihteeri. Intohimoinen valokuvaaja ja Ylivieskan Kameraseuran hallituksen jäsen. Karavaanari.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä