Paikallisuutiset

Kasviluonto heräilemässä Ylivieskan kotipuutarhoissa - Omenapuut odottelevat vielä lämpösumman nousemisesta

Luonto heräilee helmikuussa Kalajokilaakso-lehden lukijoiden puutarhoissa. YlivieskalaisellaMarja-Liisa Kallioniemellä raparperit kasvavat, oulaistelaisellaRaija Myllykankaalla valkovuokot pukkaavat penkistä ylös. Myllykangas suojasi valkovuokkojaan lumella, sillä vielä ei ole niiden aika kukoistaa.

Ylivieskalainen puutarhuriJuha Ahvenjärvi on huolissaan siitä, että kasvit kärsivät, mikäli talvi tekee vielä paluun. Kylmät, talviset pakkasilmat on edelleen mahdollisuus vielä maalis-huhtikuussa. Ahvenjärvi on huomannut, että luonto tahtoo tasata lämpötilojen vaihtelua.

– Mikäli heränneet kasvit kärsivät kylmän talven paluusta, silloin kärsin minäkin. En osaa nähdä asiaa puutarhurina niin, että nytpä pääsen myymään uusia. Tässä ammatissani on sitoutunut siihen, että kasvien pitäisi kukoistaa ja voida hyvin, Juha Ahvenjärvi kertoo.

Talvi kävi leudoksi jo joulukuun alusta, tammikuu oli leuto ja nyt samanlaisena on jatkumassa helmikuu. Niin sanotut pakkasjaksot ovat jäänee lyhytkestoisiksi. Eikä vähäiset pakkaset ole nousseet kunnon lukemiin. Viimeisin pakkasyö ja aamu jäi vain reiluun kymmenen miinusasteeseen, eikä se talven kokonaisilmettä muuttanut.

– Kasvustoja suojaava hyvä lumikerros on menetetty jo kaksi kertaa.

Tuorein kasveja suojaavan lumikerroksen menetys oli nyt helmikuussa.

– Kasvien suojaamiseen voisi tällaisena talvena käyttää teollisesti kuivattua turvetta. Sitä levitetään kasvustojen päälle ja sen jälkeen turpeen päälle voi laittaa havuja. Turve on hyvin kuivaa ja se lähtisi tuulen matkaan ilman havuja. Tuon suojaturpeen voi keväällä lakaista pois.

Nyt luonto on ollut leudoista ilmoista pitkää sekaisin. Kasveja paremmin Ahvenjärvi on nähnyt sen toistaiseksi linnustossa. Samaa sanooMarjo Ruhala, joka tietää tuoreista joutsenhavainnoista.Harri Kallunki on nähnyt joutsenten jäämisen paikoilleen ja koko siiliperheen heräämisen.

Luontotuhoja voi tässä vaiheessa kuitenkin jo ennustaa kasveille. Ahvenjärvi on havainnut Ylivieskassa, että herukkojen, syreenien ja viitapihlaja-angervon silmut ovat lähteneet aukeamaan.

Selviä vahinkoja hän on tässä vaiheessa havainnut vasta nurmessa, joka kärsii jääpoltteesta. Nurmikolle on sinne tänne jäätynyt vettä ja se tuhoaa ruohon täydellisesti. Laikkupaikoilla pitää nurmikko kokonaan uusia.

Puurunkoiset kasvit eivät vielä ole kärsimässä mitään hätää. Ahvenjärvi kertoo, että jos menetetään silmusta auennut lehti, puu kykenee varasilmuillaan korvaamaan menetyksen.

– Turun seudulla kukkii kirsikkapuu. Sen kukinnot ja tuotanto tulevat vielä todennäköisesti kärsimään.

Näillä lakeuksilla on ollut niin viileää, ettei täällä ole sentään tapahtunut hedelmäpuiden heräämistä. Omenapuiden satoennustetta ei tarvitse vielä pohtia. Lämpösumman pitäisi kasvaa tästä merkittävästi, jotta omenapuut alkaisivat kukkimaan.

– Kasvit ovat pohjimmiltaan selviytyjiä. Ruohovartisetkin kasvit kestävät kylmyyttä jossain määrin. Ne saattavat ottaa suojaksi maasta solunesteeseensä lisää suoloja. Jos ruohovartinenkasvi on kuivahko, silloin se kärsii herkemmin vaurioita.