tiistai 2.6.2020 | 18:19
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Lukijalta: Siltareliefi valtuustosaliin luotiin 44 vuotta sitten

To 19.3.2020 klo 08:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Tuttu kysyi tavatessamme Ylivieskan kaupungintalon valtuustosalissa olevan Sillanrakentajat -reliefin tekovuotta ja tekijää. Vastasin. Myöhemmin ajattelin, että kun taideteoksella on jo ikää 44 vuotta ja ollut esillä peräti yksitoista valtuustokautta, olisi aika kertoa teoksesta enemmänkin, vaikka itse teos sinänsä kertoo katsojalle paljon. Kaivoin arkistoani.

Kauppalantalon nimikylttiin vaihdettiin neljä kirjainta, kun oli tultu kaupungiksi ja syöty härkää torilla 31.12.1969. Eikä talo ollut montakaan vuotta ollut käytössä. Oli todettu, että valtuustosalin oikea seinäsivusta oli autio, paljas, kun vasemmalle oli totuttu kiinnittämään ajankohtaisia karttoja.

Jo vuonna 1972 mietittiin, mitä seinälle laitettaisiin. Oli luontevaa, että se olisi taideteos.

Niin melko tuore kulttuurilautakunta esitti ja sai varaussumman valtuustolta budjettiin kohdetta varten. Sitä kartutettiin vuosittain, ja kaupunginjohtaja Erkki Pokki otti tavoitteeksi liittää hanke kaupungin viisivuotisjuhliin.

Kulttuurilautakunta pyysi Erkki Sakari Heinoselta, Onni Vähäkankaalta, Aune Kiviojalta ja entiseltä ylivieskalaiselta kuvanveistäjä Toivo Jaatiselta esimerkiksi kipsisiä ehdotuksia teoksesta, vaikka ei se kilpailu ollutkaan.

Vähäkangas ja Jaatinen tekivät ehdotukset. Näistä lautakunnan nimeämä asiantuntijatoimikunta, johon kuuluivat kuvanveistäjä Raimo Metsänheimo Oulusta, taidemaalari Seppo Pälli Ylivieskasta ja Erkki Sakari Heinonen Haapajärveltä, esitti yksimielisesti jatkotoimia Toivo Jaatisen kanssa. Hän oli esittänyt aiheeksi puisen renkkusillan tekemistä esittävän pronssisen reliefin tekemistä. Se olisi Ylivieskalle historiaan liittyvä ja salin päätoimintaa kuvaava aihe.

Kulttuurilautakunta hyväksyi ehdotuksen, samoin kaupunginhallitus. Valtuustossa rahoituspäätös oli yksimielinen ilman keskustelua. Minulle kulttuurilautakunnan puheenjohtajana tuli jatkovastuu, kun sihteeri sai vain kokouspalkkion, kuten minäkin.

Jaatinen oli Sortavalan karjalaisia ja tuli 18-vuotiaana Ylivieskaan evakkona perheen mukana 1944. lsä Lauri oli maanviljelijä, myöhemmin seurakuntaneuvos, ja lida-äiti opettaja, koti Niemelänkylällä joen pohjoispuolella.

Sopimus reliefistä tehtiin lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa syksyllä 1975, ja bruttosumma oli 18 000 markkaa sisältäen myös pronssiin valamisen. Jaatinen asui silloin Nurmijärvellä, ja meillä oli ajoittain kiinteät puhelinyhteydet.

Muistiinpanoistani näen, että teoksesta tulisi pohdittua lähtömittaa laajempi, mutta se ei muuttanut sovittua summaa. Olihan seinällä tilaa.

Jaatinen oli nähnyt käytännössä renkkusillan kokoamisen Ylivieskassa ja ilmeisesti osallistunut kokoamis- ja purkutalkoisiin. Ylivieskassa oli aikoinaan toistakymmentä renkkusiltaa Kalajoen yli. Keväällä ne koottiin, syksyllä purettiin penkereille.

Kävin 24.3.1976 katsastamassa valmistumassa olevan teoksen Nurmijärven Perttulassa. Ateljee oli toiminut aikaisemmin tilavana navettana ja soveltui veistosten, reliefien ja mitalien valmistuspaikaksi. En moittinut näkemääni, ja niin lautakunta antoi valuluvan sopimuksen mukaisesti.

Reliefin paljastusjuhla oli 10.5.1976. Juhlaa varten olin kirjoittanut Siltalaulu -nimisen runon ja musiikinopettaja Senni Savela-Kananoja oli sen säveltänyt. Senni johti tätä kantaesitystä.

Neliliuskaisen paljastuspuheen piti kaupunginjohtaja Erkki Pokki. Hän totesi edetyn ongelmitta tavoitteessa saada "nykyaikaiseen valtuustosaliin sen arvoa vastaava symbolinen taideteos".

Puhuja luonnehti "reliefin muodostuvan vertauskuvauksellisesti erittäin valovoimaiseksi ornamentiksi istuntosaliin symbolisoimaan kaupungin pyrkimystä myönteisten rakentavien suhteiden luomiseen, siltojen rakentamiseen ulospäin, joka suuntaan ja joka taholle, jossa vähänkin on sillanpäätä näkyvissä, missä vastaranta on vähänkin kova, niin että edes heikompi silta, yhdysside, kanssakäyminen ja luottamus saataisiin aikaan... Kuinka paljon parempi maailma meillä jo nyt olisikaan, jos sillan rakentajia löytyisi enemmän."

Teoksen paljastivat Lauri Kontio ja Kaarina Yliluoma ja Päivi Olkkonen lausui Aale Tynnin runon Kaarisilta. Valtuuston puheenjohtaja Pekka Hannula kiitti kaikkia osallisia, erityisesti siltareliefin luonutta Toivo Jaatista.

Oiva Luhtasela

Ylivieska

Toivo Jaatinen 1926– 2017

Kuvanveistäjä Toivo Jaatinen syntyi Sortavalassa ja muutti evakkoon perheen yhteydessä 1944 Ylivieskaan ja vakiintui nurmijärveläiseksi 1964.

Opiskeli taideteollisessa keskuskoulussa ja kuvataideakatemian koulussa, joissa myöhemmin toimi opettajana. Materiaalina olivat pronssi ja kivi

Voitti ensimmäisen Jean Sibeliuksen monumentin suunnittelukilpailun teoksella lstuva Sibelius, mutta teosta ei toteutettu. Teokseen liittyvä säveltäjän isokokoinen pää oli esillä YSTY:n taidenäyttelyssä ja teos muunneltuna myöhemmin Kuopiossa.

Kansainvälisesti tunnettu mitalisti, alan uurtaja ja kehittäjä Suomessa. Voitti useita mitalikilpailuja ja kehitti näitä teoksia.

Hänen mitalinsa Pisanello, mitalitaiteen uranuurtaja ltaliasta, nimettiin kaikkien aikojen suomalaiseksi mitaliksi. Hänen viimeisiä mitaleitaan oli Ylivieska -mitali, jonka muotoili 90-vuotiaana.

Sai Pro Finlandia -mitalin 2002.

#