torstai 1.10.2020 | 21:47
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ylivieskalaisella Rahkolan koululla on tehty nopea digiloikka, jotta etäopetus ja yhteydenpito onnistuvat – "Tehtävien antaminen Wilmassa ei riitä" – Katso video opetustilanteesta

Anne Mattila
Ke 25.3.2020 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Perusopetus on koronatilanteen vuoksi juuri nyt suuressa myllerryksessä. Suomen hallitus päätti viikko sitten sulkea koulut, mikä tarkoitti sitä, että lapsille annetaan etäopetusta lähiopetuksen sijaan tiettyjä ryhmiä lukuun ottamatta.

Uusi tilanne tuli nopeasti ja yllätyksenä, vaikka kouluissa oli otettu jo erilaista teknologiaa käyttöön ja valmistauduttu digiloikkaan.

Valmiudet etäopetuksen antamiseen ja vastaanottamiseen ovat hyvinkin erilaisia eri kuntien, jopa kunnan eri koulujen tai jopa koulujen eri opettajien välillä sekä tietenkin oppilailla ja kodeissa. Kyse on teknisestä osaamisesta ja laitteista, mutta myös kokonaan uudesta ajatusmaailmasta ja asenteesta oppimiseen.

Rahkolan koululla Ylivieskassa aloiteltiin maanantaina neljättä etäopetuspäivää. Kuudennen luokan opettaja Tatu Mustonen viritti ennen yhdeksää laitteet ja ohjelmat valmiiksi, sillä käynnistymässä oli ensimmäinen livenä toteutettava matematiikan tunti. Aiheena olivat prosenttilaskut.

Samaan aikaan Niko Aihio ja Riitta Huttunen käynnistelivät toisluokkalaisten opetusta. Niko teki aamun ensimmäisen videopätkän YouTubeen WhatsAppin käytöstä yksityisviestien lähettämisessä. Seuraavaksi hän valmistautui opettamaan vetomittoja. Havaintovälineenä opettajan pöydällä oli desin- ja litranmitta, pieniä virvoitusjuomatölkkejä ja -pullo.

– Ihan näitä tuttuja asioita, joita jokaisen kodista löytyy, Niko Aihio täsmensi.

Pöydällä oli myös tietokone, jonka nurkassa videokamera ja pöydän päällä dokumenttikamera, jolla saa lähetettyä kuvaa esimerkiksi oppikirjasta, opetuksessa käytettävistä havaintovälineistä tai vaikka kännykästä, jolla opettaa WhatsAppin käyttöä.

– Parissa yössä piti muuttaa tapa toimia, Aihio totesi.

Niko Aihio tekee opetusvidoita YouTubeen, mistä oppilaat käyvät katsomassa opetuksen kotonaan, tekevät tehtävät ja kommunikoivat opettajansa kanssa WhatsApp-viesteillä.
Anne Mattila

Opettajan ja oppilaan välisessä yhteydenpidossa ja opetuksessa Rahkolan koulun opettajat ovat huomanneet hyviksi Wilman lisäksi WhatsAppin, mutta myös YouTuben ja eri tahojen oppilaitoskäyttöön tarjoamat oppimisympäristöt ja digitaaliset esitysmateriaalit. Yksi tällainen on Googlen Classroom, jossa on pitkälle kehittyneitä ohjelmia ja jossa voi muun muassa useampi oppilas tehdä samaa työtä yhtä aikaa eli ryhmätyötkin onnistuvat etänä.

– WhatsApp on lähes kaikilla. Siitä on tullut pääasiallinen kommunikaatioväline. Oppilaat lähettävät sitä kautta muun muassa kuvia tekemistään tehtävistään, Tatu Mustonen kertoo.

Hän painottaa yhteydenpidon tärkeyttä etäopetuksessa.

– Ei riitä, että antaa tehtävät Wilmassa, vaan on pystyttävä opettamaan uusi asia ja seuraamaan, että asia on opittu, hän sanoo.

– Pelkät tehtävät Wilmassa vaativat vanhemmilta valtavaa ponnistusta, ajan ja resurssien uhraamista. Siihen ei ole kaikilla mahdollisuutta, eikä taitoakaan, hän jatkaa.

Niko Aihio on huomannut, että opetusta on muutettava etänä työskenneltäessä.

– En voi tehdä 45 minuutin mittaista videota oppitunnista, koska tarvitaan vuoropuhelua. 7–8 minuutin mittaiset klipit ovat pisimpiä, hän kertoo.

Rahkolan koulun kuudennnen luokan opettaja Tatu Mustonen valmistautumassa ensimmäiseen opetustilanteeseen livenä. Alkamassa on matematiikan tunti.
Anne Mattila

Ylivieskassa opetukseen ei ole yhtenäisiä alustoja, eikä linjaa, miten esimerkiksi tällaisessa kriisitilanteessa pitäisi toimia. Tekniikkaakin on vähän, sillä esimerkiksi Rahkolan koulun 200 oppilaan käytössä on vain 30 erilaista päätelaitetta. Opettajat käyttävät yhteydenpidossa henkilökohtaisia puhelimia, koska heillä ei ole työpuhelimia. Joissakin kunnissa tilanne on toinen.

– Tällaisissa erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa vaaditaan joustoa. Ei saa jäädä surkuttelemaan tilannetta, vaan toimitaan nyt näillä resursseilla, Niko Aihio sanoo.

Rahkolan opettajat uskovat, että kun etäopetuksessa päästään vauhtiin, tilanne paranee.

– Tämä on meille oppimisen paikka, Riitta Huttunen toteaa.

Opettajat olisivat kaivanneet joltain ylemmältä taholta, esimerkiksi opetushallituksesta ohjeistusta siitä, mitä etäopetus on ja mitä siltä vaaditaan.

– Opetus on aina vuorovaikutusta. Jos tehtävät vain annetaan Wilmassa, ei se ole vuorovaikutusta eikä vastaa määritelmää opetuksesta. Jos näin toimitaan, opetusvastuu siirtyy koteihin, he sanovat.

Laitteet eivät toimi aina, eivätkä kaikki osaa käyttää niitä, vaikka esimerkiksi Tatu Mustosen oppilaat ovat käyttäneet uutta tekniikkaa opetuksessa lähes viikoittain neljännestä luokasta lähtien ja digitaalisen oppimiseen eteen on tehty paljon työtä.

– Tämähän se on, että ajatellaan kaikkien osaavan, koska tälle sukupolvelle kännykkä on kasvanut lähes käteen kiinni, hän sanoo.

Haastetta etäopetukseen tuo myös se, että kodit ovat erilaisia ja niissä olevat laitteet erilaisia.

– Harmi, ettei kaikilla ole käytettävissä oikeita tietokoneita, vaan suurimmaksi osaksi ollaan kännykän varassa. Lisäksi perheessä voi olla useampi lapsi, mutta vain yksi kone, Tatu Mustonen pohtii.

Niko Aihion mielestä tässä tilanteessa ei voida välttyä eriarvoisuudelta. Etäopetus voidaan järjestää, mutta ei voida kontrolloida kotiin saakka, miten se toimii.

Ensimmäisten etäopetuspäivien kokemukset osoittavat, että suurin osa opetuksesta on mennyt kivuttomasti, mutta osa oppilaista on saattanut laiskotella.

– Vanhemmat joutuvat tukemaan lapsia uudenlaisessa tilanteessa, sillä oppiminen ei tapahdu itsestään, Mustonen toteaa ja arvelee, että uusi tilanne lähentää kouluja ja koteja, koska tarvetta viestintään on aikaisempaa enemmän.

Etäopetus mahdollistaa jouston, mutta opettajat sanovat, että arkirytmi olisi silti hyvä säilyttää. Lukujärjestyksen mukainen eteneminen on hyvä vaihtoehto.

Tatu Mustonen on huomannut, että osa oppilaista käyttää tilaisuutta hyväksi, eikä ilmaannu etäoppitunneille.

– On mahdotonta edetä, jos oppilas ei tee, koulu ei auta ja vanhemmat eivät osaa, hän tiivistää.

Osa oppilaista on innoissaan etäopiskelusta ja haluaa mahdollisimman pian ”kunnon oikeaan etäkouluun”.

– On liikuttavaa nähdä, kuinka lapset tsemppaavat toisiaan sähköisissä välineissä ja kehuvat onnistumissa toisiaan aivan kuten luokassakin, Riitta Huttunen sanoo.

Lasten siirtäminen etäopetukseen ei tarkoittanut opetuksen ulkoistamista koteihin, vaan vastuu opetuksesta on edelleen kouluilla ja opettajilla, mutta uusi tilanne vaatii myös vanhempia ja muita huoltajia tukemaan opiskelua eri tavoin.

Inhimillinen vuorovaikutus lasten kanssa ei opettajien mielestä saa kadota, eikä perusopetuksessa voida siirtyä kokonaan etäopetukseen.

– Tekoälysovellukset tulevat varmastikin jollain aikataululla. Ne annostelevat oppimateriaaleja, mutta koulun tehtäväksi jää silloinkin ihmisten kanssa oleminen, Tatu Mustonen ennustaa.

Kouluissa etsitään nyt kuumeisesti sopivia aineistoja ja tapoja hoitaa opetus etäyhteydellä.

Silti on kouluja, joissa mietitään, miten koteihin saisi yhteyden ja miten jo valmiiksi jaksamisensa äärirajoilla kamppailevat vanhemmat jaksavat kotiin jääneiden lasten kanssa.

#