tiistai 2.6.2020 | 18:41
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Päätoimittajalta: Luonnonlakikin voi vielä muuttua

Ke 1.4.2020 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Eipä ole monta kuukautta aikaa kulunut siitä, kun useampi tutkija ja varsinkin etelän poliitikot julistivat, että kaupungistuminen on luonnonlaki, jolle ei voi mitään ja jota vastaan ei kannata harata. Se on ajan ja rahan haaskausta.

Väki pakkaa suuriin keskuksiin, halusimme tai emme. Näin on tapahtunut muuallakin maailmassa, eikä Suomi voi olla poikkeus.

Aivan tuulesta temmattuja nuo päätelmät eivät ole olleet. Väestötilastot ja niistä mallinnetut ennusteet tukevat kaupungistumisen kiihtyvää trendiä. Syykin on yksinkertainen: työpaikat keskittyvät sinne, missä taloudellinen aktiivisuus on vilkkainta ja pääomat pyörivät.

Olen kuitenkin aiemminkin pullikoinut sitä ajatusta vastaan, etteikö keskittymisen hidastamiseen olisi mahdollisuuksia ja myös perusteita. Sekä kaupungistumisen välttämättömyyden puolustajat että vastustajat vetävät tässä väittelyssä säännöllisesti hihastaan ilmastokortin. Siihen ei nyt kannata hirttäytyä.

Koronaviruspandemia on karulla tavalla nostanut esiin kaupungistumisen suurimman haitta- ja riskitekijän – alttiuden viheliäisille epidemioille. Korona riehuu pahimmin tiheään asutuilla alueilla. Alkunsakin se sai Kiinasta, missä tunnetusti väkeä riittää.

Myös Suomessa tautitapaukset ovat keskittyneet etelän väestötihentymiin. Lapissa on toinen ”etäpesäke”, joka sekin johtuu suurten ihmismäärien pakkautumisesta pienelle alueelle matkailukeskuksiin.

Harvaan asutuille seuduille epidemia on levinnyt ainakin myöhemmin ja hitaammin. Verkkaista laajenemistahtia maan hallitus pyrkii nyt monin konstein myös varjelemaan.

Sataan kertaan on sanottu, että hidas leviämistahti on sairaanhoitopalvelujen paras apuri. Harva asutus ja pitkät etäisyydet ovat tässä mielessä Suomelle suuri etu. Onneksi olemme sinnikkäästi puolustaneet koko maan asuttuna pitämisen politiikkaa.

Olisiko niin, että luonnonlaki koronan jälkeen muuttuu tai ainakin lievenee. Pandemia ravistelee yhteiskuntien perustuksia juuriaan myöten muutenkin, niin miksi ei myös tältä kantilta.

Odottaa sopii, että ainakin keskittämistä puoltavat jyrkimmät äänenpainot hiukan hioutuvat. Samalla voisi miettiä muitakin kaupungistumisen haittapuolia kuten sosiaalisia ongelmia, rikollisuutta ja paikallista ilmanlaatua.

Tutkimusten mukaan paljon nykyistä isompi osa suomalaista haluaisi asua maalla. Ei olisi ihme, jos suosio vielä tästä lisääntyy. Jotta se voi toteutua, tarvitaan monia muutoksia siihen, miten yhteiskunnan yhteistä varallisuutta jatkossa jaetaan.

Seppo Kangas

seppo.kangas@kpk.fi

Onneksi olemme sinnikkäästi puolustaneet koko maan asuttuna pitämisen politiikkaa.

#