Paikallisuutiset

Varallaolojärjestelmä poistuu syksyn aikana – Pelastusjohtaja Haapanen: "Todellinen vahvuus perustuu vapaaehtoisuuteen ja suureen henkilöstömäärään."

Varallaolokorvaukset poistuvat syksyn aikana Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueen pää- ja sivutoimisilta sekä sopimushenkilöstöltä. Korvaavasta järjestelmästä ei ole vielä päätetty, mutta pelastusjohtajaJarmo Haapanen kertoo suunnitelmien olevan pitkällä.

– Mitään ei ole vielä valmiina. Maanantaista lähtien olemme esitelleet henkilöstölle vaihtoehtoja, joita on vähän. Pelastuslaitoksen johtokunta käsittelee asiaa 29. toukokuuta, Haapanen kertoo.

Pelastusjohtajan mukaan varallaolo ei sovellu käytettäväksi pelastustoimen lähtövarmuuden ja -nopeuden varmistamisessa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Oikeuskäytännöt ovat kehittyneet siihen suuntaan, ettei pelastustoiminnan kiireellisten tehtävien varmistamiseen tule täyttä varmuutta muulla kuin palkkaamalla päätoimisia. Se taas ei ole taloudellisesti realistinen vaihtoehto, hän sanoo ja jatkaa:

– Suurin osa lähtee hälytyksiin jo nyt täydelliseltä vapaalta tai kesken töiden. He eivät kuulu varallaolojärjestelmään. Varallaolijoita paloasemaa kohti on yhdestä kolmeen henkilöä, hän sanoo.

Jokilaaksojen alueella on vain kaksi paloasemaa, joissa on vakituista henkilökuntaa ympäri vuorokauden, Ylivieskan lisäksi Raahessa. Muualla vakituista henkilökuntaa on vain päiväaikana ja muista ajoista ovat vastanneet varallaolijat.

Pienimmillä paloasemilla Rautiossa, Merijärvellä ja Siikajoenkylällä ei ole ollut varallaolojärjestelmää lainkaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Varallaolojärjestelmän poistumisen vaikutukset ovat pelastusjohtaja Jarmo Haapasen mukaan tällä hetkellä kysymysmerkki. Hän luottaa, että hälytyksiin lähdetään, kuten tähänkin asti.
Varallaolojärjestelmän poistumisen vaikutukset ovat pelastusjohtaja Jarmo Haapasen mukaan tällä hetkellä kysymysmerkki. Hän luottaa, että hälytyksiin lähdetään, kuten tähänkin asti. Kuva: Eetu Kupulisoja

Varallaolojärjestelmän poistumisen vaikutukset ovat pelastusjohtaja Jarmo Haapasen mukaan tällä hetkellä kysymysmerkki.

– Käytännössä meidän pitää luottaa siihen, että hälytyksiin lähdetään, kuten tähänkin asti. Todellinen vahvuus perustuu vapaaehtoisuuteen ja suureen henkilöstömäärään. Mikään ei ole siltä osin muuttunut, hän sanoo.

Haapasen mukaan korvaavalla järjestelmällä ei pyritä saamaan aikaan säästöjä, mutta lisääkään rahaa kunnilla ei ole laittaa pelastuslaitoksen toimintaan. Varallaolojärjestelmästä jäävä raha on tarkoitus käyttää uuteen järjestelmään motivoimaan vapaaehtoisia.

– Muutoksen vuoksi emme halua yhdenkään sopimuspalokuntalaisen jättävän toimintaa pois, Haapanen painottaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pelastuslaitosten henkilöstön varallaolokorvauksista on Suomessa alun toistakymmentä oikeuskäsittelyyn edennyttä tapausta. Kiistaa on käyty siitä, onko sivutoimisten varallaolo työaikaa. Yksi tapaus koskee Jokilaaksojen pelastuslaitosta.

Varallaolojärjestelmä on ollut alalla käytössä 1970-luvulta lähtien, mutta kaikki vireillä olevat tapaukset ovat käynnistyneet vuonna 2015.

Korkein oikeus ei viime vuoden lopulla myöntänyt Lappeenrannan kaupungille valituslupaa, joka koski Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sivutoimisten palomiesten palkkaetuja. Näin ollen voimaan jäi Itä-Suomen hovioikeuden keväällä tekemä linjaus, että varallaoloaika on työaikaa, josta on maksettava täysi palkka.

Varallaolosta maksetun korvauksen suuruus on noin 30 prosenttia tuntipalkasta.

Lue myös:

Pelastuslaitosten varallaolokorvauksissa muhii maanlaajuinen riitasuma – Oikeuskäsittelyyn etenemässä 12–13 tapausta, joista yksi Jokilaaksojen pelastuslaitokselta

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä