tiistai 14.7.2020 | 08:40
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Lukijalta: Kun Kalajoesta sai nostella rapuja narulla lakkiin

Su 28.6.2020 klo 14:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Silloin ennen, kun Kalajokea ei ollut säännöstelty ja vesikin kohtalaisen puhdasta, kossit kesäisin onkivat ja syyspuolella ravustivat. Rapujen pyynti olikin mieluisaa, kun sillä sai itselleen vähän käyttörahaa. Pystyi ostamaan pesäpalloräpylän tai -mailan, juoksutennarit tai jotain muuta ajanvietteeseen liittyvää.

Olikohan vuosi 1959 vai -60 kun kirkonkylälle valmistui ”Yhyspankille” uusi pankkitalo, se joka Nordean talona nyt purettiin Kauppakadun varrelta. Nythän viimevaiheessa koko talon alakerta oli pankin käytössä. Silloin aluksi siinä oli pankin lisäksi Karjulan kirjakauppa, hattuliike ja Panos Oy:n myymälä.

Tuo viimeksi mainittu kiinnostikin meitä kosseja, sillä se oli ensimmäinen liike täällä, jossa myytiin kalastus- ja metsästystarvikkeita ja -välineitä. Sieltähän sitten rapurahoilla ostettiin virveli ja uistimia. Kalusto oli aluksi Japanilaista. Arjon vapa ja Trojan kela tai sitten päinvastoin. Myöhemmässä vaiheessa oli sitten Ruotsin ylpeyttä ABU:n välineistöä käsissä. Alkoi olla vähän isompaakin kalaruokaa kuin särkiä ja ahvenia.

Kerran satuimme hyvälle apajalle ihan sattumalta, kun minua nuoremman veljeni Eskon heittämä uistin tarttui pohjaan kirkonmutkassa ihan kosken alla. Kun uutta uistinta ei raaskinut jättää sinne, lähti Esko uikkarisillaan kahlaamaan – siima kädessä oppaana – kohti uistinta.

Sehän löytyi. Oli kiinni resuksi ruostyneessa peltiämpärissä, joka oli juuttunut hyvin pohjaan kiinni. Siinä ämpärissä oli silloin kiinni kolme muutakin uistinta. Haku kannatti. Joku oli vetänyt siimansa poikki hermostuessaan. Kesän mittaan kävimme kokemassa tämän pyydyksen monta kertaa, ja aina saimme saalista. Sen kesän aikana ei tarvinnut käydä uistinkaupassa.

Seuraavana kesänä sitä ämpäriä ei ollut. Oli kai kevään jäidenlähdön mukana mennyt ties minne.

Se ravustaminen olikin sitten mielenkiintoista ja monimuotoista. Ensin oli lipot käytössä. Rautalangasta väännetty vanne ja siihen itse kalastajalangasta kudottu verkko, koho ja kokemanaru. Myöhemmin tehtiin mertoja, joita ei tarvinnut olla yhtenään kokemassa niin kuin lippoja.

Kauppakadun varressa nykyistä varaosaliikettä vastapäätä oli Karjapohjolan lihakauppa ja sen takana jokivarressa teurastamo. Kun myi rapuja Karjapohjolalle, niin sai jopa ilmaiseksi teurastamolta ravunsyötiksi teuraiden sisäelimiä, kuten sydämiä maksaa ja keuhkoja. Keuhko oli sitkeytensä vuoksi hyvä syötti narupyyntiin.

Homma toimi seuraavasti. Sidottiin pikkupojan nyrkin kokoinen pala keuhkoa noin metrisen kalastajalangan päähän. Sitten kahlaamaan koskeen. Jonkun kookkaamman kiven päälle mahalleen makaamaan ja laskea syötti langalla kiven alavirran puolelle lähelle pohjaa.

Aurinkoisella kelillä näki hyvin, milloin rapu tuli kiven alta syötille. Kun näytti, että se on kaksin saksin kiinni syötissä, niin äkkiä nosto ylös vedestä ja lippalakki alle. Kun rapu putosi lakkiin, niin lakki päähän ja uutta pyytämään. Kun saanti loppui, piti vaihtaa jollekin toiselle kivelle. Kun lakki alkoi olla täynnä, niin se piti käydä rannalla tyhjentämässä ämpäriin vesiheinien sekaan.

Ihmetteleekö joku, miten ravut eivät nipistelleet saksillaan päänahkaa? Eihän se pystynyt. Kun lakki oli kädessä niin ravut olivat siellä oikeinpäin. Mutta kun lakin laittoi päähänsä, olivatkin ravut siellä selällään ja siksi toimintakyvyttömiä. Kaikenlaista sitä ahneuksissaan keksii.

1960-luvun alkupuolella joen vesi alkoi likaantua. Mikä lie oli vuosi -60 luvun puoliväliä ennen, kun alkukesä oli pitkään hyvin kuivaa. Jokivarsien pelloille kylvetyt apulannatkaan eivät olleet liuenneet.

Kun elokuun lopulla tuli kovat sateet, niin apulannat huuhtoutuivat jokeen. Ravut kuolivat muutamassa päivässä, eikä niissä ollut mitään rapuruton tunnusmerkkejä. Siihen loppui sekin lysti ja -tienesti.

Ei taida Kalajokeen enää koskaan rapu kotiutua siinämäärin että niitä voisi pyytää myyntiin tuhansittain joka vuosi.

Raimo Anttila

Ylivieska

#