maanantai 26.10.2020 | 00:32
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kalajokilaakso 30 vuotta sitten: Lääninrajan siirto ja äitien ksylitolitutkimus etusivun uutisina

Pirjo Kunelius
La 17.10.2020 klo 12:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Perjantaina 19.10.1990 Kalajokilaakson etusivun uutisena oli tuon ajan kestovääntö koskien lääninrajaa. Ylärivissä kysyttiin: Kalajokilaakso edelleen Keski-Pohjanmaata? Ylivieska esittämässä lääninrajan siirtämistä.

Lääninraja oli kiistakapula ja Kalajokilaakson alue häilyi rajamailla kahteen suuntaan.
Pirjo Kunelius

"Ylivieska on esittämässä maakuntajaotusta pohtivalle sisäasiainministeriön neuvottelukunnalle, että lääninrajaa siirrettäisiin etelään Oulun läänin eteläosan ja Vaasan läänin pohjoisosan palvelujen turvaamiseksi. Neuvottelukunta on alustavassa mallissaan lähtenyt siitä, että Ylivieska ja Kalajokilaakson muut kunnat Pyhäjärveä lukuun ottamatta kuuluvat Keski-Pohjanmaan maakuntaan."

Uutisessa kerrotaan edelleen, että Oulun lääninhallitus ja lääninneuvottelukunta ovat katsoneet Kalajokilaakson kuntien omien yksimielisten kantojen perusteella, että Kalajokilaakso kuuluu selkeästi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

"Ylivieskan kaupunginhallituksen muotoilemassa, kaupunginvaltuuston käsittelyyn vielä menevässä lausunnossa Ylivieskan kaupunki haluaa, että läänin eteläosassa luovutaan kaavamaisesta maakuntajaosta. Tämän tilalle esitetään joustavaa alueiden palvelut turvaavaa ratkaisumallia. Yhdeksi vaihtoehdoksi tarjotaan Vaasan ja Oulun läänin välisen rajan tarkistusta."

Lausuntoesityksessä todetaan Ylivieskan olevan jäsen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitossa, Pohjois-Pohjanmaan seutukaava liitossa ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, ja että näiden yhteistyöverkkojen purkamista ei pidetä mahdollisena.

Neuvottelukunnalle Ylivieska muistutti silloisesta tilanteesta: Yhteistyötä on yli lääninrajan.

Ksylitolitutkimus oli edistyksellistä Ylivieskassa.
Pirjo Kunelius

Ylivieskassa aloitettiin tuolloin myös uusi kolmivuotinen ksylitolitutkimus, jossa tutkitaan odottavia äitejä. Tutkimuksella koetetaan selvittää, voidaanko odotusaikaisella ksylitolipurkan pureskelulla saada lapselle reiättömät hampaat.

Ylivieskalainen ylihammaslääkäri ja hammaslääketieteen tohtori Pauli Isokangas ja vt. professori Eva Söderling Turun yliopistosta selvittivät tutkimuksella myös sitä, onko ksylitolipurkasta hyötyä myös sellaisilla äideillä, joilla on syljessään tavallista runsaammin streptococcus mutans -bakteeria.

"Tutkijat lähtevät väitteestä, että tähän ryhmään kuuluvat äidit siirtävät syljen välityksellä lapselle yhtäläisen bakteeritason. Jos ensimmäisiä hampaita saava lapsi näin altistuu, hän saa herkästi hammaskariekseen ja hampaisiinsa helposti reikiä."

Tutkimuksessa koeryhmä jaettiin kahtia, joista toinen ryhmä jauhoi päivittäin ksylitolipurukumia ja toinen ryhmä on ilman.

#